On sateet edenneet
Kohtaamme verhotussa haaveessa
On matkan varrella hentoja kuvia
Katsomme niitä haihtumispisteeseen
On asetettu epäilys, on kaikki sen arvoista
Ketjuista vain valkoista harsoa, laahaavaa jälkeä
Valon viereltä paikka
Tuulen suunnan etsiminen
Virta joka kasvaa kohti yläjuoksua
Loputonta juoksua, tunteen siemenissä
Ja vuodet korjaavat, eteneväiset, rakastavaiset
Ja pilvet murtuvat, kylmää hiekkaa, savea ja sadetta
Vuosi pysähtyneenä ikkunaan
Jäisillä kulmilla, hohkavalla valolla
Värien tanssi, sielusi kanssa, etäisenä leikkinä
Leijaille kuivuudessaan, koskettaa, vajoaa
Uudelleen syntyy, kaikkeen yhtenäiseen, pieni toivo
Se on kaivo, viileyden lähde, parannukseen usko