IRC-Galleria

jonna^^^^

jonna^^^^

ღ onnellinen pikkumiehen äiti. <3

Tällästä nyyhkyä. Torstai 23.08.2007 20:54

// @junkmail-Tuuli kääntyy //

Joo, mä istun himas yksin,
mul on puhelin kädessä ja puolityhjä vodkapullo toisessa kädessä.
Mun pitäisi soittaa, tai edes tekstaa,
mutta tässä vaihees tuntuu niin pahalta, etten kehtaa.
Sun kuva pyörii mielessä, kyynel valuu poskel.
Yritän olla mies, mutta niin paljon se vaan koskee.
Mä olen heikko, mä rakastan sua vieläkin,
Elättelen toiveit', et sä tunnet niin itsekkin.
Muistatko ku me sovittii, et ollaa kavereita,
mut hei! Sillä ylläpitää turhia toiveita.
Ku faktat on faktoi, ja ne me tiedetään.
Niillähän me rakkauskin kielletään.
Sä sanoit mulle viimeks, et mä löydän jonku toisen,
jonku paremman. Mä sanoin: "Helppoo ei ole se, kun tunteet
sua kohtaan ei tuu poistumaan, siks en pysty kehenkään enää
rakastumaan"

kertosäe:
Kun tuuli kääntyy ja sä lähdet pois,
kun tuuli kääntyy.
Kun tuuli kääntyy, enkä sua enää nää.
Kun tuuli kääntyy, jotain sanomatta jää...

Ja meidän suhde alkoi nopeasti ilman päämäärää.
Me tiedettii vaa, et välimatka meitä määrää.
Nyt loppujen lopuks me ei mennä yhtämatkaa,
yritän keksii, miten eteenpäin jatkaa.
Vaik olit kaukana, olit aina mun mielessä,
mun sydämessä, tossa sohval mun vieressä.
Ja kun me oltiin lähekkäin mä aloin turhist suuttuu,
sä sanoit mulle: "Jätkä hei! Nyt sun pitää muuttuu!"
Mut en tarkottanu pahaa, en tarkottanu sanaakaan.
En tajunnut miten katoavaista olla saattaa
nää yhteiset hetket, jotka jäivät vähiin.
Mutta silti kaikest huolimatta mä niin toivon,
et mä voisin sanoo sulle jotain,
millä saisin korjattua elämäni suurimman mokan.
Kun mä päästin sut menemään, sä lähdit kävelemään,
enkä pysty näkemään sua ehkä koskaan enää.

kertosäe

Joo, mun vodkapullo alkaa olla pikkuhiljaa lopussa,
mut ajatukset pyörii edelleenkin sinussa.
Mä mietin, miten saisin sut edes ymmärtämään
ja mun tuskakuva silmissäsi näkemään.
Meillähän oli kaikki hyvin, kumpikaan ei pettäny.
Mikä meni pieleen, sitä mä oon miettiny.
Kun me rakastettiin toisiamme viimeiseen asti
ja sanoin sen sinulle satavarmasti.
Sä olit mun elämässäni liian vähän aikaa,
mut kaikki tuo aika; Siin oli jotain taikaa!
Mä tiedän sen syvällä sisimmässäni,
ilman sua tyhjää ja elämässäni
ei ole polkua, jota voisi kulkea.
Enkä haluu ketään muuta enää syliini sulkea.
Joten jos näät mut yksin kävelemässä,
katso silloin pois, mul on kyynel silmässä...

kertosäe

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.