Kaikki menneet, murheelliset päivät
Itkut, jotka itkemättä jäivät
Suru, jota lievitä ei kukaan
Kipu, joka aina tulee mukaan
Tuska, joka yhä tulee kohti
Murhe, joka epätoivoon johti
Kyynel yksikään ei turhaan juokse
Kaikki, kaikki kootaan Isän luokse
Kerran vielä merkityksen saavat
Kaikki itkut, kaikki lyödyt haavat
Aika kutoo suurta salaisuutta
Kivun kautta Jumala luo uutta
Mikään vaihe ei voi mennä hukkaan
Kyyneleetkin puhkeavat kukkaan
Vaikkei silmä vielä nähdä saata
Tuskakin on toivon kasvumaata
Vaikka pimeys on yllä päämme
Vaikka vielä varjonmaahan jäämme
Yössä liekki lempeästi loistaa
Padot murtaa, kaikki lukot poistaa
Hiljaa lähtee sydämeltä taakka
Itkut itkeä saa loppuun saakka
Sisään tulvii uusi kirkas vesi
Vihdoinkin on vapaa sydämesi