IRC-Galleria

I have to live with myself, and so
I want to be fit for myself to know,
I want to be able, as the days go by,
Always to look myself straight in the eye;
I donÂ’t want to stand, with the setting sun,
And hate myself for the things I have done.

I donÂ’t want to keep on a closet shelf
A lot of secrets about myself,
And fool myself, as I come and go,
Into thinking that nobody else will know
The kind of man I really am;
I donÂ’t want to dress up myself in sham.

I want to go out with my head erect,
I want to deserve all menÂ’s respect;
But here in the struggle for fame and pelf
I want to be able to like myself.
I donÂ’t want to look at myself and know
That IÂ’m bluster and bluff and empty show.

I can never hide myself from me;
I see what others may never see;
I know what others may never know,
I never can fool myself, and so,
Whatever happens, I want to be
Self-respecting and conscience free. .....:-)

No need to cherish luxuries ,cause everythin' come and go
Even the life that you have is borrowed
Cause your not promised tomorrow
So life your life as if everydays' gon be your last
Once you move forward can't go back
Best prepare to remove your past

http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-poliisi-paljasti-ekstaasiliigan(33524).ece

ARMOMURHA
KALLION SIUNAAJA
22.02.2008

Kari Hirvonen, ystäville Hirvi, oli vetänyt vauhtia, amfetamiinia, nyt jo viidettä päivää putkeen ja hän alkoi olla kalkkiviivoilla tämän käyttökerran kanssa, sillä voimat loppuivat häneltä, kuten kaikilta ja realiteetit tulivat vastaan, vaikka kuinka yritti vetää lisää. Hän oli tottunut piripäivinään tyydyttämään itseään kiihokkeinaan aiheiltaan monenkirjavat pornoelokuvat ja -lehdet, joita hän hankki Vaasankadun seksikaupoista. Hirvi oli pornon suhteen kaikkiruokainen, mutta viime aikoina hän oli fantasioinut ajatuksella naida itseään perseeseen, tulisi kaksi tyydytystä yhdellä kertaa, koska tekopenis oli surrannut hänen anaalissaan enemmän tai vähemmän jatkuvasti aina kun oli vauhtia veressä. Se ei kuitenkaan ollut mitenkään mahdollista, jos ei irtaantuisi ruumiistaan ja pääsisi vielä jotenkin lihalliseen muotoon, kloonaisi itsensä.

Hän oli pystyttänyt videokameran huoneensa nurkkaan tv:n viereen niin että kykeni katsomaan suorana lähetyksenä omaa persettään ja kuinka hän työnsi sinne uskomattoman kokoisia tekopeniksiä runkaten samalla nilelle nylppääntynyttä kulliaan, josta oli orvaskesi lähes kokonaan hankautunut pois. Se ei haitannut Hirveä. Hän levitti pakaroitaan kontillaan lattialla räsymatolla suunnaten takamustaan kameraan ja katsoi samalla tv:stä omaa peräreikäänsä, missä surrasi pohjaan asti isketty monivärinen anaalitappi, jonka moottori oli säädetty kovimmille mahdollisille kierroksille, kun ovea äkkiä alettiin hakata siihen malliin, että siellä ei voinut olla kukaan muu kuin poliisi. Kukaan hänen ystävänsä, jos niitä hänellä ylipäätään oli, ei olisi ikinä edes vitsinä hakannut ovea moisella voimalla.

Hirvi ponnisti niin että anaalitappi lennähti hänen suolestaan huoneen seinään, mihin se jätti pienen ruskean tahran ennen kuin putosi lattialle, ja kieri vuoteeksi avattavan sohvan alle, mihin jäi piiloon. Hirvi veti housut jalkaansa ja sammutti tv:n jääden paikalleen kuuntelemaan kuuluisiko ovelta lisää ääniä. Hetken päästä postiluukku rapisi ja Magen ääni kuului huoneistoon, joka oli kohtalaisen hyvän kokoinen, sillä Hirvi oli saanut sen vanhemmiltaan, eikä joutunut näin maksamaan vuokraa ollenkaan, neliöitä oli lähes 50, joten hyvin olivat Hirven asiat. "Avaa ovi ja vähän saatanan nopeasti!" Magen hengästynyt ääni kuului luukusta kuin se olisi tullut tyhjästä peltitynnyristä. Mage oli aina ollut luottofrendi, vaikka olikin jättänyt pystyyn joitain velkojaan, mutta Hirvellä oli aina turva takanaan, koska perhe oli rikas. Oli parasta olla narkomaani rikkaasta perheestä. "Avaa nyt vittu tää ovi!" Magen ääni täytti taas huoneen herättäen Hirven ajatuksistaan. Hän käveli ovelle, vilkaisi varmistukseksi vielä ovisilmästä, ja avasi sen jälkeen oven, joka tempaistiin auki saman tien niin että hyvä kun saranat kestivät. Ovi iski käytävän seinään, mistä aiheutuva kumahdus jäi kajahtelemaan rappukäytävään. Hirvi piti huolen, että ovi meni myös kiinni yhtä nopeasti. Hänellä ei ollut turvalukkoa, mikä oli pieni miinus, mutta nyt sitä oli turha ajatella.

Mage näytti olevan aivan sekaisin, ja hänellä oli yllään vain t-paita ja farkut, eikä paidalla olevia veriläiskiä voinut olla huomaamatta, kuten ei veriroiskeita hänen naamassaankaan. Kädessään hänellä oli rynnäkkökivääri. "Mitä helvettiä? Mikäs vittu sulla nyt on?" Hirvi kysyi Magelta joka pyöri kämppää ympäri, ja vilkuili ulos asunnon eri ikkunoista kuitenkaan aivan ikkunan eteen menemättä. Hirvellä oli yllään vain lyhyet alushousut jotka hän oli nopeasti vetänyt jalkaansa sekä t-paita jossa luki suurin kirjaimin "Kannabis pidentää elämääsi". Hirvi oli huomattavasti tukevampi kuin ystävänsä, ja nyt hänen paksuille poskilleen levisi ällistynyt ilme. Hänen hiuksensa oli leikattu siististi, eikä kukaan olisi voinut sanoa häntä amfetaministiksi noin päältä päin katsottuna, mutta jos pään sisään pääsisi vierailulle, niin asia olisi ollut kyllä kaikille heti selvä, sen verran tavaraa hän oli ullakoltaan hukannut.

"Nyt on siat niskassa" Mage suorastaan huusi tajuten samassa, että naapureiden korviin ei kannattanut huudella nyt mitään ja näin hän hiljensi ääntään yrittäen rauhoittua. "Mitä vittua sä puhut, ainahan noi sireenit tällä huutaa" Hirvi sanoi viitaten edelleen lisääntyvään poliisiautojen ja ambulanssien pillien huutoon, joka soi nyt tauotta Kurvin suunnalla, ja ikkunasta saattoi nähdä poliisiautojen ohittavan Aleksis Kiven kadun ikkunan alta. "Onko sulla yhtään vauhtia, tai mitään?" Marko kysyi Hirveltä jonka silmät olivat nauliintuneet rynnäkkökivääriin, jota Mage puristi rintaansa vasten kuin shamaani taikakaluaan. "Ja anna vaatteita, uus paita, ja joku vitun takki. Noi pillit soi nimitäin siks, että siat etsii mua" Mage sanoi katsoen Hirveä alta kulmiensa". Tämä vastasi katseeseen kääntämällä omansa pois, ja kaatui istumaan keskellä huonetta olevan sohvan reunalle laittaen kädet leukansa alle katsoen seinän läpi jonnekin paljon kauemmas kuin missä rusehtava tapetti loppui.

"Mitä vittua sä olet mennyt tekemään?" Hirvi kysyi Magelta, joka oli tullut istumaan hänen viereensä sohvalle pitäen rynnäkkökivääriä nyt tiukassa otteessa molemmilla käsillään sylissään. "En niin mitään vitun väärää" Mage sanoi jatkaen "olen armahtanut muutaman ihmisen tän vitun elämän kurjuuksilta, siitä pitäis saatana saada kunniamerkki, tai jotain niin kuin ne antaa sodas, kun tappaa ihmisiä, ei tää todellinen elämä ole yhtään ihmeellisempää, sodassa me ollaan kaikki koko ajan, ja vielä kaikki kaikkia vastaan, mut perkele olix sulla mitään, alkaa laskut tulla päälle, ja homma on puolesvälis". "Ehkä gramma vauhtia, ja vähän pollee, mut pollee et kyllä saa", Hirvi huomasi lipsauttaneensa ja tehneensä virheen. "No tänne se vauhti nyt ensin, ja onhan sulla vittu värkkejä, ettei tarvi lähteä ruuvaan puukol reikää käsivarteen." Mage nousi ylös ja jatkoi partiointia ikkunalta ikkunalle. "Värkkejä löytyy, mut ei oo kuin käytettyjä, joutuu keittään." Hirvi nousi ylös ja meni pieneen keittiöön, joka kuului tähän hänen huoneistoonsa. Kului hetki ja hän tuli takaisin elmukelmusta vedetty iso föölipallo kädessään yrittäen keriä sitä auki. "Tänne se!" Magen ääni kajahti käskevästi kuin armeijassa, ja samaisella hetkellä föölipallo oli jo vaihtanut omistajaa. Hirvi siirtyi syrjemmälle, ja tyytyi ojentelemaan lusikkaa, leikkaamaan saksilla filsua röökin päästä, ja ottamalla pari milliä kylmää vettä kraanasta jonka antoi Magelle tämän päästyä siihen vaiheeseen. "Neula on sit monta kertaa käytetty" Hirvi ehti sanomaan, kun Mage jo löikin sen kantapäänsä ja nilkkansa välivaiheille. "Ronskit otteet sanoi Hiiru aikoinaan" Marko sanoi vetäen suurta tyydytystä tuntien verta ruiskuun, ja painaen tämän jälkeen männän pohjaan varoen ettei neula liikkuisi suonessa.
"Oolrait, vitun yes!" Marko sanoi, ja jatkoi heti "vitun hyvää vauhtia hei sul onkin, parempaa mitä sain päiväl, vaikka vedin sitä pari grammaa kerral, nyt ei tullu edes vajareita, ja se on kuule sulle vähän vitun hyvä"

. Marko laittoi veriset värkit tv:n edessä olevalle katajasta valmistetulle pöydälle, ja pyyhki verivanaa, joka lähti tuosta nilkassa olevasta surullisesta suonesta. "Ja nyt siirrytään siihen polleen, meinaan vaan et tapan sut, jos et anna kaikkea, mitä sulla on nyt heti tähän mun eteen". Marko koputti merkitsevästi sormellaan rynnäkkökiväärin lipasta, joka kimalsi kirkkaan kattolampun loisteessa. Hirvi ymmärsi että nyt oli tosi kyseessä, eikä aikaillut kaivaa jemmaansa joka oli imurin pölypussissa. "Tätä ei sitten ole paljoa, joten voisitko jättää mullekin vedot, olis tarpeeseen, tahtoo hermoo kiristää" hän sanoi Markon ottaessa nyssäkän fööliä itselleen. "Katsotaan sanoi piru antaessaan Aatamille omenan" Mage sanoi tutkien eri pussukoiden sisältöjä jotka oli föölistä kaivanut pöydälle. "Sullahan on vähän kaikkee......perkele hei, sul on essoja, ja onko nää happoja?" Mage kysyi heittäen listan postimerkinkokoisia paperinpalasia suuhunsa. "No voi vittujen vittu, ne oli ens viikonlopun bileisiin eikä ne ollu mun, saat itse selittää...." Hirvi vaikeni nähdessään kiväärin piipun kääntyvän häntä kohti. "Ok, ok, vedä kaikki vaan, ei haittaa, mut älä nyt vittu kamuas ammu",

Marko kääntyi taas pöydän antimien ääreen. "Tämähän on kuin jouluna" hän sanoi laskien monta extasytablettia siinä olikaan, mutta kyllästyi laskemaan, ja heitti pari suuhunsa, ja loput taskuunsa. Nyt oli pollen vuoro. Lusikka oli valmiina mutta tarvittiin sitruunan siivu, jotta heroiini erittyisi kunnolla veteen. Kuinka ollakaan Hirvellä oli kokonaisia sitruunoita jääkaapissaan. Lusikassa olevaa seosta piti vielä kiehauttaa lämmittämällä lusikkaa sytkärillä, ja näin olisi pollevedot valmiit niin että Marko jätti silkkaa ystävällisyyttään ystävälleenkin vedot, joita tämä alkoi kiireesti väsäämään ennen kuin Mage tulisi toisiin ajatuksiin, ja päättäisikin, ettei ollut saanut vielä tarpeekseen. Marko oli jälleen etsimässä suonta ensin nilkastaan, mutta parin turhan yrityksen jälkeen hän siirtyi jälleen tuohon kaulasuoneen, joka oli ollut auki kuin vuoripuro, joskin siihen oli hiukan vaikea osua.

Hirven eteinen oli sen verran suuri, että sinne mahtui iso peili, jonka eteen Marko nyt meni ottaen taas tuon kumiankka-asennon, mutta suoni ei löytynyt vieläkään. "Perkeleen vittu!" hän manasi suuttuneena täriseville käsilleen, ja ajatteli, että jos hapot mitkä hän oli nielaissut, olisivat vahvoja, piikittäminen olisi kohta mahdotonta. "Raaka peli" hän mutisi itsekseen ja survaisi neulan vasemman käden kyynärtaipeeseensa, mihin ei ollut piikittänyt aikoihin, koska siihen oli kasvanut sellainen rusto, että sai tosissaan painaa, että aivan uusi terävä neulakin menisi läpi. Mutta nyt tilanne oli mikä oli, eikä fiksejä hukkaan heitettäisi, tai puristettaisi suuhun niin kuin joskus oli pitänyt tehdä, kun turhautuminen oli vienyt voiton. Kuului rutinaa, kun rusto antoi periksi, eikä verta tietenkään tullut ruiskuun. Marko veti neulaa hiukan taaksepäin pitäen männän koko ajan imuasennossa, ja kuin ihmeen kautta punainen elämän eliksiiri alkoi nousta ruiskussa olevaan nesteeseen. "Oolrait" Marko sanoi, ja runttasi ruutan pohjaan. Sanoinkuvaamaton hyvän olon tunne valtasi hänen ruumiinsa, eikä ollut enää poliiseja häntä jahtaamassa. Ei murhia tai tappoja, jotka hän oli tehnyt. Marko Mikael Maijanen valui tajuttomuuteen kuin hunaja, joka valuu liian täydestä lusikallisesta maahan.

Marko heräsi tuntien päässään äärimmäisen inhottavaa kivistystä ja hän tiesi kyllä mistä asia johtui. Hän oli vetänyt överit, ja nyt hän huomasi makaavansa edelleen tuon eteisen lattialla, missä oli nuo fiksit ruutannut sydeemiinsä. Lattia oli kuin upottavaa hiekkaa, ja katsoessaan peiliin hän huomasi oman laihan ruumiinsa kaikissa sateenkaaren väreissä kiemurtelevan alhaalta ylös, ja ylhäältä alas. Hän huomasi oksentaneensa viereensä matolle, ja tajusi alitajuisesti kuinka onnekas oli, ettei ollut menettänyt tajuntaansa selälleen, se olisi helposti voinut johtaa Bon Scotteihin. AC/DC:n entinen laulajahan kuoli omaan oksennukseensa. Eikä lisää esimerkkejä tarvinnut kauaa etsiä, kaveripiiristä löytyi frendejä joita ei enää ollut juuri tuon takia. Noh, nyt taisi happo olla ottanut niskalenkin tilanteesta, sillä seinät eivät pysyneet paikallaan, ja katseen keskittäminen oli lähes mahdotonta. Myös extasy, sekä amfetamiini vaikuttivat siihen, että hän oli herännyt näinkin nopeasti, mutta Hirvi oli nauttinut nyt pelkkää heroiinia pirijälkeisiin, ja oli luultavaksi juuri siksi vieläkin syvässä unessa maaten sohvallaan todella rennon näköisenä. Ulkoa kuului joka puolelta poliisien sireenien ulvontaa, eikä tarvinnut katsoa edes ulos, kun näki kuinka punasinivalot vilistivät ympäri kattoa, ja sitä myöden seinillä ja lattialla. Marko otti pari hoippuvaa askelta olohuoneeseen, ja katseli silmät ymmyrkäisinä ympärilleen, näköala oli todella erikoinen hänen LSD:tä nauttineille aivoilleen. Hän lysähti makaamaan lattialla olevalle valkoiselle matolle, joka tuntui yllättäen puhtaalle, tai sitten se oli hallu, ja ihaili katossa seilaavaa valomerta, missä ei ollut horisonttia ollenkaan. Vai oliko tuo horisontti mistä kuu nousi? Marko menetti tajuntansa uudestaan hymy huulillaan.

Hirvi raapi tummakulmaista päätään, ja terävää nenäänsä, Sen jälkeen hän avasi silmänsä, joiden katse oli tarkentumaton mihinkään, focused to nothing. Pupillit olivat niin pienet, että se teki ne sinisimmiksi kuin mitä ne oikeasti olivatkaan, hän oli hereillä, ja alkoi muistaa mitä oli tapahtunut. Mage makasi Dracula-asennossa kädet ristissä rintansa päällä hänen valkoisella matollaan, joka ei varmasti olisi valkoinen tuon jälkeen sillä Marko näytti pahalta. Hänen laihoja korkeita poskipäitään peitti kalkin valkeus, ja silmät tuntuivat olevan tummien tulivuoren kraatereiden näköiset, Huulia näki tuskin ollenkaan niiden ollessa niin tiukasti kiinni perinteisen takapurennan johdosta, ja tukka oli ajeltu lyhyeksi ettei sitä tarvitsisi hoitaa tai vetää turpaan jotain joka sattuisi katsomaan hiukan kauemmin hänen päässään olevaa hiustöyhtöä. Naama oli vielä veressä, eikä edes hänen omassa veressään! Se oli hälyyttävää.

Hirvi kääntyi kannoillaan ihmetellen, miten joka puolelta kuuluikin poliisi sireenin ääni niin kuin tuomiopäivä olisi tullut, ja kaikki tultaisiin tilille paneman. Rynnäkkökiväärin piippu näkyi eteisen lattialla, ja Hirvi meni hakemaan sen katsellen, ja pyöritellen sitä käsissään kuin ihaillen, mutta samalla hänestä tuntui kuin olisi pitänyt kädessään kalkkarokäärmettä Ase oli painavampi kuin miltä näytti, tai sitten sen paino lisääntyi jokaisesta sielusta minkä se veisi mukanaan.

Marko alkoi myös hereillä tai ainakin hän liikehteli tajuttomuustilassaan, vaikka luulen ettei hän ollut oikeasti tajuton, hän oli happomaassa, ja happomaassa kaikilla on aina heinä suussa, ja he juoksentelevat lapsuuksiensa heinäpelloilla onnellisempina kuin mitä olivat oikeasti olleet tuohon aikaan. Täysin nykyhetkestä tietämätön mutta silti ajatteleva, ja tuo ajatus oli aina valmiiksi seuraava kuin se mihin hän vastasi tällä hetkellä. Vaikeata ymmärtää, ymmärrän, mutta eiväthän ihmiset ymmärrä huumeitakaan, varsinkaan hallusinogeenejä, ja erityisesti LSD:stä aiheutuvaa täysin sekopäistä kaaosta, joka valtaa mielen niin, että salamat iskevät alhaalta ylöspäin, ja sivuilta eteen, kaikki keskittyy yhteen pisteeseen, mistä se lähtee kuin ilotulitusraketti jokaiseen ilmansuuntaan kolmiulotteisesti, ja palaa lopulta takaisin.

Hirvi tähtäili kiväärillä huvikseen alhaalla Aleksis Kiven kadulla ajavaa poliisiautoa, ja oli painavinaan liipasinta, ja nyt tilanne alkoi ensimmäistä kertaa valjeta hänelle koko todellisuudessaan. Magen idiootti oli siis mennyt oikeasti ampumaan jonkun hengiltä? Mitä helvettiä oli tapahtunut? Mage oli Jyväskylästä kotoisin Hirven ollessa Porista, ja he olivat tunteneet tai tienneet toisensa jo Nylonin huippuajoista, jotka olivat joskus -94, eikä heillä ollut koskaan ollut mitään henkilökohtaista kärhämää, mutta eivätpähän he pyörineet kuitenkaan ihan samoissa jengeissä, ja vaikka olisivat pyörineetkin niin eivät varmasti muistaisi. Lähimuisti oli kadonnut varmasti molemmilla jo ennen kahdenkymmenenyhden ikää. Kaksykkösenähän sitä on terästä, ruumis kestää loputtoman määrän myrkkyä, jonka se kykenee tuolloin vielä suodattamaan läpi, ja aivot vain imevät uutta energiaa, ja intoa jatkaa tuota mielellään kaiken kiskomista, enkä tarkoita välttämättä huumeita.

Markon parhaat kokemukset mitä hän oli 27:n vuoden ikään mennessä kokenut olivat järjestyksessä paras ykkösestä kolmoseen. Yksi on ylivoimaisesti laskuvarjohyppy, mitä Marko kävi joskus spiidi päissään hyppäämässä käyden kurssin Malmilla. Kakkonen oli snowball, mikä tarkoitti heroiinin ja kokaiinin miksausta, Kolmanneksi hän laski seksin.

Mitä jos Mage alkaisi uhata Hirveä aseellaan? Pitäisikö se piilottaa ennen Magen havahtumista omaan todellisuuteensa, joka olisi tarpeeksi lähellä tätä totuutta, että hän voisi toimia. Hirvi oli nähnyt Magen heittävän 50:n LSD:n annoksen suuhunsa, hän ei palautuisi viikkoon, ei olisi siis mitään hätää. Annettaisiin nyt vain tilanteen olla, muuten kaikki menisi käsille kusemiseksi. Hirvi etsi missä loput heroiinit olivat, hän muisti jättäneensä ne vakiopaikkaansa raskaan pöytänsä yhden jalan alle, ja neljännellä yrityksellä häntä onnisti. Hän alkoi kokkaamaan, ja sytytti Camel-savukkeen, josta alkoi imeä savuja posket lommolla.

Samalla Marko avasi silmänsä nähden tulivuoren kraaterin tapaisen pyöreän valoilmiön huoneiston katossa, missä pyöri myös puulapainen tuuletin, jonka jokaisen lavan päässä oli kiinni erivärinen huivi, joka toi silmiin selvinkin päin valoympyrän, mutta nyt tuo korostui Markon päässä potenssiin satasella, sillä sama valopyörä pyöri myös seinässä, ja lattiassa hänen jalkojensa alla, sillä hän oli vihdoin noussut pystyyn. Oksentaessa osa tuosta ylettömästä happoannoksesta oli ilmeisesti tullut ulos ennen imeytymistään, ja näin hän oli vielä suunnilleen selvän papereissa, sillä suunnaton annos amfetamiinia veti vain ruotoa suoraan, ja ajatusta muka järkeväksi vaikka se oli kaikkea muuta kuin sitä. Happomaassa pirihöyryissä oli ehkä vielä kivempaa, koska asiat tajusi, ja saattoi keskittyä johonkin niin, ettei kaikki ollut yhtä hullun puuroa. Marko pystyi esimerkiksi vääntämään rautatikkaita vastakkaisten talojen seinistä pelkästään tahdonvoimalla ja murtamaan kokonaisen talon niin, että se sortuisi hänen eteensä kunnes joku vielä hiukan järkevä tahdonmuru sanoi, ettei tuo voinut olla totta, ja talo oli välittömästi täysin entisellään hänen mielessään.

Mutta mikä oli tilanne nyt tällä hetkellä? "Ai vittu, niin perkele!" hän kirosi muistaessaan tappamansa kolme miestä, ja yhden pikkupojan. Hän meni ikkunaan pysytellen kuitenkin sen sivussa niin, ettei kukaan ulkoa spottaisi häntä. Niin ei tietenkään tulisi käymään, vaikka hän roikkuisi parvekkeen kaiteella pelkästään yhdellä kädellä. Ulkona oli tappaja, ja se oli edelleen vapaana. Ja tappaja oli Marko itse. Mitä nyt? Ulos ei ollut menemistä, jos ei halunnut poliisin haaviin, sillä kadut oltiin saatu melkein autioiksi. Kolme ruumista tunnissa auttoi asiaa ja nyt kaupunki näytti, ja myös tuntui aavekaupungilta.