IRC-Galleria

ÄLÄ POLTA WP-MUSIIKIN SILTOJA

Ensinnäkin, tämä artikkeli ei ole vittuilua tai kirjoitettu sen vuoksi, että mahdollisimman moni ärsyyntyisi. Tämän artikkelin tarkoitus on kertoa mahdollisimman tyhjentävästi mistä wp-levyt tulevat, kuinka ala eroaa kaupallisesta puolesta ja miten nuo erot vaikuttavat musiikin tuottamiseen ja myyntiin. Artikkelin luettua ja ymmärrettyä jokainen tekee omat päätöksensä asian suhteen. Ja jokainen myös elää itse tämän tehdyn päätöksen kanssa.

Yhä useamman skinheadin tai jopa 'natsinkin' levyhyllyn määrällisesti suurin ja samalla myös suosituin wp-musiikkilevy on TDK CD-R 74 tai 80. Ja tämä kehitys ei ole mitenkään ruusuinen ajatellen liikkeen tulevaisuutta, joka on, valitettavaa kyllä, muiden poliittisten liikkeiden tavoin riippuvainen rahasta. Ilman rahaa on vaikeaa järjestää mitään aktiviteetteja, julkaista lehtiä ja tiedotelehtisiä tai tehdä ylipäätään mitään, mitkä ovat ensiarvoisen tärkeitä tälle liikkeelle. Ja nyt jo reilusti vuosikymmenen ajan tuo päätulonlähde on ollut CD-levyt.

CD-levyjen ostaminen on ollut myös se helpoin tapa tukea toimintaa, joten on ihmeellistä että ihmiset ostavat ennemmin poltettavia CD-R -levyjä, täyttävät ne 'hailimusiikilla' ja tyytyväisinä kuuntelevat niitä oikea käsi ojossa haaveillen kolmannen valtakunnan kulta-ajoista - ristiriita on valmis.

Poltettujen WP-levyjen harrastajat puolustelevat useimmiten kokoelmansa suuruutta CD-levyjen kalliilla hinnalla ja tiettyjen levyjen saatavuusongelmilla, mikä onkin suuri paradoksi, sillä uusia levyjä hankitaan yksinkertaisesti vain myymällä aluksi muita levyjä ja sitä kautta pidetään wp-musiikin rattaat pyörimässä - MIKÄ EI OLE KUITENKAAN ITSE TARKOITUS. Hintakaan ei ole suuri, useimmiten 15 euroa, jos vertaa kaupalliselle puolelle, jolla ei ole muuta tavoitetta kuin puhdas rahallinen voitto. Mikä pään sisällä on vähäänkään aatemaailmaa, niin kokonaisten levyjen polttaminen ei ole vaihtoehto, sillä se jarruttaa liikkeen mahdollisuutta kehittyä paremmaksi. Mutta tietysti löytyy yksilöitä, joita ei todellakaan kiinnosta miten he saavat levynsä, sillä heille tuntuu olevan muutenkin ensiarvoista vain viikonloppujuomien promillemäärä. Mutta siitä aiheesta on turhaa väitellä, sillä keskikaljakommandot eivät edes lue esimerkiksi Miekan Päivän tapaisia julkaisuja.

Kaupallinen musiikkiteollisuus ei ole lainkaan sama asia kuin wp-musiikkia tuottavat ja levittävät 'yritykset'. Kuten edellä jo mainittiin, heidän päätavoitteensa on puhtaasti ja häpeilemättömästi rahallinen hyöty. Ja näitä suuria kaupallisia firmoja pyörittävät yleensä tuttuun tapaan juutalaiset, joten heidän tuotteidensa laitoin kopiointi ei ole kummoinen asia. Voisi melkein puhua Robin Hoodin kaltaisesta ketkuilusta kunhan vain muistaa jättää hankkimatta ryssien versioita rajan takaa. Niitä ostamalla tuetaan jo toisenlaista hirviötä - mafiaa.

MUTTA...

Luonnollisestikaan kokoelmien tekeminen omista levyistä tai internetistä hankittujen mp3 -formaattisten musiikkikappaleiden kokoaminen poltetulle levylle ei ole mitenkään paheksuttavaa, päinvastoin, ne ovat helppo ja halpa tapa laajentaa markkinoita uusille kuulijoille. Mutta ei ole oikein että itseään aatteelliseksi kutsuva aktiivisesti hankkii kotistereoihin meteliä polttamisen kautta.

Tässä tarvitaan nyt sekä musiikin tuottajien että kuluttajien yhteistyötä; ja tämä yhteistyö onnistuu vain jos kuluttaja itse ymmärtää että ostamalla CD-levyjä hän todella tukee liikettä (ja tämä onnistuu siis ostamalla sellaisilta puljuilta, jota oikeasti tukevat liikettä), mutta myös musiikkikauppiaiden täytyy ymmärtää että mikäli levyn hintaa nostellaan miten sattuu, yleensä omien tarpeiden mukaan, kuluttaja ei luonnollisestikaan innostu asiasta.

Eli,

- Älä polta levyjä, mikäli et halua tietoisesti vahingoittaa liikettä.

- Varmistaaksesi että rahasi todella menevät aatteen hyväksi KATSO KENELTÄ OSTAT!