Jussi — sunnuntai, 16 tammikuu 2011 23:19
Suljen silmäni,
jotta näkisin.
Peitän korvani,
jotta kuulisin.
Olen sängyssäni,
näen vesiputouksen,
joka jokena kulkee läpi vehreän laakson.
Olen huoneessani,
kuulen veden solinan,
joka kirkkaana jatkuu tuulen huminassa.
Mutta näen,
vain sen mitä osaan kuvitella.
Mutta kuulen,
vain sen mitä pääni minulle kertoo.
Siksi ei ole mitään kauniimpaa,
ei mitään parempaa.
Kuin sinä,
pehmeä kuiskaus,
kolme kynttilää,
ja suudelma illan päätteeksi.