Olin sitten ollut odotettua huolimattomampi ja unohtanut myös yhden Amoralin levyn kotikotiin. Äärimmäisen huolestuttavaa.
Perjantai-irkkaus on outoa. Tuntuu perverssiltä istua katselemassa toisten suunnitelmia kun itsellä ei ole aikomustakaan poistua neljän seinän sisältä. Toisaalta... onneksi irkissä pyörii muitankin, jotka eivät usko sellaiseen nykyajan hapatukseen kuin elämä.
Eilinenkin sujui loppujen lopuksi hyvin. Ärsyttävää, kun ihme tärinä iskee aina, kun voisi olla muuten hauskaa. Lähinnä ... ällöttävä fiilis. Eikä pysty keskittymään mihinkään, saati istumaan paikallaan. Pakko vain mennä välillä vessaan omaan rauhaan. Kertakaikkisen vittumaista.
Pitänee tehdä tänään taas pizza, mutta sitä ennen täytyy käydä kaupassa. Tavallaan kieroa, että nyky-yhteiskunta tukee tällaista hassua vuorokausirytmiä. Joskus voisi olla kiva kokeilla 8-16 elämää, ja mennä 23 nukkumaan. Mutta, en usko että se olisi mukavaa. Menettäisin liian paljon asioita, joista nautin.
Päivän teema: Arch Enemy - Symphony of Destruction (Megadeth-cover)