Se on sellane vanha ja raihnanen ukko jol on sellanen oranssi pystykorvanen koira joka näyttää ketulta..
Se pelasti mut kaks kertaa:
Ekalla kerralla olin haljeta ja sitten tämä urhoollinen mies pelasti mut täpärästi tuskalliselta kuolemalta ja toisella kerralla meinasin taas sortua tuskalliseen kuolemaan mutta taas tämä komea ja vanha enkelimies pelasti minut ennen kuin lankesin pusikkoon!! Eli tämän miehen ansiosta, vaikka ehdin muuttua ensimmäisen kuolinhetkeni aikana hanhesta albatrossiksi, en muuttunut enää albatrossista kotkaksi! Joka on mielestäni ihan hyvä vain. Teistä en tiedä mutta mielestäni on hyvä etten muutu yhden päivän aikana kuin yhden kerran..
Kun asiaa vielä miettii enemmän, voidaan ajatella, että oikeastaan tämä suojelusenkelini pelasti minut myös suden suusta, suden joka oli vielä aamulla pupu, mutta muuttui mysteerisesti sudeksi iltapäivällä 18-19 välisenä aikana :S
Ja jos tapahtumaa vielä oikein olantakaa pohtii, tuo rakas ihana enkelini pelasti minut myös armottomalta paleltumiselta, koska tuolla ulkona siis todellakin on kylmä! (-20 astetta pakkasta! vähintään!)
Mutta en voi väittää ettenkö olisi nauttinut kuolemasta! Oih, kuolema on kylläkin todella mukavaa ja ehdottomasti mieltä lämmittävää! Unohdin jopa kaikessa tuskallisessa kuolemassani että ulkona on kylmä, mutta heti kun enkeli astui kuvioihin, selkäpiitäni karmi ja minulle todellakin tuli KYLMÄ. Elikä heti kun kehoni sai taas happea suden syövereistä, tuli minulle taaskin kylmä.
Elikä jokainen meistä voi kokeilla tätä tuskallisen ihanaa kuolemaa kivellä metsän ja pellon välissä, mutta muistakaa, että heti kun näette suojelusenkelinne, lopettakaa kuoleminen ja alkakaa taas elää! Suosittelen sitä lämpimästi jokaiselle. Mutta kannattaa varoa ettei tämä susi pupun vaatteissa hyökkää liian aikaisin! Sillon voi olla että suojelusenkelisi ei ehdi suojella sinua, vaan koet ihanan tuskallisen kuuman kuoleman.
