Nii siin sit kävi... Unskii ei enää oo. Eilen aamul heräsin siihe et porukat tuli kotii käymää saarest, ihmettelin et mitä ne ny tääl jo tekee. Sit äit sano et Udo viedään piikille. Me uskotaa, et se paikka mis se oli ennen ku se tuli meille, tehtii jotai mitä se alko pelkäämää ja muutenki sitä ei siel osattu pitää. Ekat kuukaudet ku se oli meillä se oli ihan hyvä koira vielä, tai ad/hd se o ain ollu.. ei oikee pysyny hetkeekää paikoillaa. täs parin viimese kuukaude aikan siit tul vaa agresiivisemp koko aja, mä rupesin pelkäämää sitä pikkuhiljaa ja rupesin viihtymää koton enemmä vaa yläkerras minne Unski ei päässy. Sit ku kävin välil alhaalla ni se saatto vaan murista mulle. No porukat läht sit veneelle koiran kans ja siel muuttu sit kuulemma ihan mahdottomaks. Ei sitä voinu enää pitää tai antaa kenellekkää muulle... Nyt ku Unski on pois ni oon ollu vähä surulline, vaik pelkäsin sitä ja kaikkee, nyt vast ymmärsin kui paljon välitinki siit. Oon kyl ollu samal helpottunu, ku nyt ei tarvii koton pelät.. Mut toivottavast Udo pääs nyt rauhaan..
