Koittaa vihdoinkin huhtikuu
Aurinko hyväilee
Kätemme toisiinsa kiinnittyneet
Jos vain tahdot, tähän viereesi istumaan jään
Jos vain pyydät, en tiedä mitään sen tärkeämpää
Valvon sinua kuin silmäterää
Vehnä kellastuu
Painaa päänsä se kumaraan
On aika elokuun
Ote käsissä tiukentuu
On pakko yrittää läpi loskaisen lokakuun
Maailma musertuu
Käsi kädestä irtaantuu