älä tule meille
älä ikään
älä koskaan
mene pois
tie meni teille
tie meni meille
tienhaarat on eksyneille
ei sun passaa
enää tulla
yhreksikään yöksi
kun tämä tienoo
sullen tuli tieksi tiettömäksi
rakastit niin kuin rikas köyhää
rakastit niin kuin ylpeä nöyrää
rakastit niin kuin syntinen pyhää
rakastit hyvästi
Sinuun tuhlaan
tolkutonta ikävääni turhanpäiten
Sinuun tuhlaan lieneekö tyhmyyttä jukuripäisen
kenen syli enää yli kevään kestää
tätä paloa ei järki millään voi estää
kaikki tuntuu kulkevan ei kenenkään maata
tähän olen väsynyt
en raaski enkä saata
laihan laasta
kiven kovaa
jäädä oman onnen nojaan
ennen se rauta läpi ruostuu
ennen kuin vieraan tahtoon suostuu
rakastit niin kuin rikas köyhää
rakastit niin kuin ylpeä nöyrää
rakastit niin kuin syntinen pyhää
rakastit hyvästi
Sinuun tuhlaan
tolkutonta ikävääni turhanpäiten
Sinuun tuhlaan lieneekö tyhmyyttä jukuripäisen
kenen syli enää yli kevään kestää
tätä paloa ei järki millään voi estää
kaikki tuntuu kulkevan ei kenenkään maata
tähän olen väsynyt
mä en raaski enkä saata