Sä soitit mulle ja pyysit mua käymään onnessaan mä lähdin sun tykö
juoksemaan. Me mentiin sun kaa istuu pöytään ja ennen kuin mä kerkesin
suutani avata sä sanoit "mä tapasin täs pari viikkoa sit yhden gimman ja
se vaikuttaa tosi nastalta taidan sitä rakastaa mut mä oon pahoillani en mä sua ois halunnut
satuttaa. Hyvästit nämä nyt sulle jätän ehkä me
joskus voitaisi olla frendejä". Mä katon sua pitkään
en tätä olisi susta uskonut en sit millään,
vaikka kamut susta varotti et älä mee vaa ihastuu, siit pojast ei
oo muutakuin harmia. Sä katot mua hämillään ja sanot et kyllä
mä susta vielä välitän. mä lähden vetää ja pyydän ettet
lähtisi perää.
Puiston kohdalla mä annan kyynelten tulla
vastaan tulijat kysyy "onko sulla joku hätänä?"
mä lähden vetämään vastaamatta mitään. Haluun olla
yksin mut se ei onnistu ku aina joku kyttää
ajatukset vain susta mun mielessä on. Mietin mitä
mä tein meidän suhteessa väärin
sussa on kai jotain taikaa kun sua en millään mielestäni
saa / komea ulkomuoto jota en voi kai vastustaa mutta
tän pitää nyt loppua/mun tunteiden sua kohtaa pitäs sammua
mun pitää uus sivu mun elämäs kääntää ja jättää hyvästit
Itku silmäs mä juoksen ulkona
miettien oliks tää nyt sittenkin joku
virhe. En mä sua halunnut
satuttaa mutta mun on nyt
vaan pakko lähtee menemään
mitä vittuu mä tein oikein väärin?
Mä en jaksa enää, mä lähden pois. Antakaa anteeks.