IRC-Galleria

Rakastin jotakuta ennen mut se satutti mua/
"Se satutti mua"
Se satutti mua, olin pohjal mut sait mun elämäni muuttumaan/
Hetkessä kyynelistä kultaa/

Kai sustakin on joskus tuntunu kaikki on hyvin/
Muttet koskaan ollut tuntenutkaan haavoja niin syvii/
Ja pysyvii jotka veti maton jalkojen alta/
Pisti kyyneleesi vuotamaan valtoimenaan taas/
Rakastin sua paljon mutta ei auta/
Mä yritin rukoilla jumalaa siis jumalauta/
En ymmärrä et minkä takia mulle sä teit sen/
Takaapäin iskit salaa unelmiini veitsen/

Ystävätkin kaikki jäivät multa taka-alalle/
Ja siihen aikaan takaisin mä pysty enää palaa en/
Sen palapelin palasen mä hukkasin kai todella/
Sen tajusin kun yksinäinen kylmyys vaan on ovella/
Rakkaus teki sokeaks en enää haluu kokea/
Sellaista kipuu koskaan josta vaan ei saa otetta/
Jokainen tietää sen miltä tuntuu kun joku jättää/
Mut koskaan ei voi tietää milloin elämä selättää/

Taas mielen valtaa muistot kun mä kävin siel syvällä/
missä putoo merkitys pahalta, merkitys hyvältä/
siellä missä mikään ei tuu tuntuun koskaan pyhältä/
mis alhaal on pimeetä mutta valoa ylhäällä/
siellä missä valintana elämä tai kuolema/
valintana herää henkiin tai vaipuu tuonelaan/
siellä missä heikot sortuu ja vahvat selvii/
vahvat jotka pystyy tarttuun uudelleen unelmiin/
Se on tauoton taistelu vastaan omaa mieltä/
joutuu hyväksyyn asioit jotka ennen pysty kieltään/
joutuu hyväksyyn niit menetyksii, erehdyksii/
joutuu hyväksyyn et kantaa niist kaikista vastuun yksin/
se ravistaa sun koko vitun kehoa ja mieltä/
mut jos haluut pois sieltä, se on vaan raivattava tieltä/
kipu valuu pois ku sormien välistä multa/
sun on itkettävä kyynelees mut tehtävä niist kultaa/

Pohjalta on kova työ kiivetä takas ylös/
Kun on kuvainnollisesti ollu sillan alla yöt/
Tarvis auttavan käden joka vetäisi pinnalle/
Niinkun mulle kävi ja kiitos siitä kuuluu Miialle/
Sille pysty määrään hintaa en kun tapaa uuden ihmisen/
Joka sut lopulta pelastaa kun odotat vähiten/
Oon käyny niin pohjalla ettei sitä voi käsittää/
Ennenkun tärkeimmän ihmisen luotansa pois hävittää/

Mä uskoin siihen että mullois viel edes parempaa/
edes jotain suurempaa, jotain onnellisempaa/
jotain mikä sais mut jälleen tunteen sen kipinän/
mitä hetkeen en uskonut tuntevani enää ikinä/
sen kipinän sytytys vie mut läpi harmaan kivenkin/
se saa mut uskoon että ehkä kuitenkin sittenkin/
näkyy lämpöö ja valoo kylmän tunnelin päässä/
lämpöö joka sulattaa mun sydämeni jäästä/