Ihmettelenpä ihan tosissaan että missä vaiheessa sitä tuli näin...tunnottomaksi.
Tuntuu että mikään tai kukaan ei voi nyt lohduttaa, ei siis ole mitään varsinaista syytä, mutta kaikki vaan on niin turhaa. Kavereitakin on ikävä.
Siis tätä pahempaa ei oo mikään, miksi MIKÄÄN EI TUNNU MILTÄÄN?!