tänään juna oli taas 20 min myöhässä ja kännystä loppu sopivasti akku. :) no siellä mulla oli kaks reipasta ja ymmärtäväistä oppilasta oottamassa mutta ens kerralla varmistan kyllä puhelimen latingin. juna on ollu noin silmämääräsesti joka toinen kerta myöhässä. tunti oli kyllä kiva ja ensimmäistä kertaa tuntu että ehkä musta on siellä jotain hyötyä ja iloa. (oon kyllä järkeilly niin aiemminki mutta nyt TUNTU siltä. eikä se siis oo oppiladen syy että ei oo aiemmin tuntunu.) ei oo yhtään ikävää tai turhauttavaa opettaa kahta oppilasta, pikemminkin kivaa. tietenki siinä käy niin että ne jotka ei oo, on pihalla sitte ku tulevat mutta sille ei voi pahemmin mitään.
matkalla takasin auringon päällä oli tasanen pilviverho ja joku ajo hevosreellä. :D söpöä. yllättävän nopeasti menee tunti kun joku on jättäny valmiiksi luettavaa. (tai siis nopeammin ku omien ajatustensa kanssa, tai ainakin nopeammin ku ekalla tai toisella kerralla!)
opettamisessa on jotain jaloa. ei mussa opettajana tosin mutta opettamisen ideassa. ja hyvät opettajat ansaitsee kyllä mun kunnioituksen. ajatella nyt jotain vanhaa mestaria.. se opettaa niin paljon muutakin ku vaan sen asian minkä oppilas haluaa oppia, mutta ei kuitenkaan tuputa vaan oppilas itse tiedostuu ja valaistuu! 8D heh.. mun mestarikuva voi myös olla hieman idealistinen.
kuuntelen tässä eppuja. musiikki luo mukavasti tunnelmaa. ^.^ (jälleen muumi-kelpoista materiaalia.) juha torvisen hiukset...... aah.
onkohan mulla muuta asiaa.... no ainahan sitä jotain mutta jos tää ois tässä. :)