Poltan vitusti hyvvää kukkaa ja istun lumpeenlehellä onkien kolibreja, kunnes jättimäinen kultakala loikkaa lammesta maalle ja alkaa kävellä, laulaen samalla Ukundan kansallislaulua. Ei panaanikärpäsiä missään ja elämä on sopusointuista musiikkia, joka jatkuu äärettömiin ilman panaanikärpäsiä!