IRC-Galleria

fakin camembert. (lue ensin alempi merkintä.) etin netistä ohjeita ja mulle selkis vaan jotai valkohomejuustoon liittyviä juttuja. yritin vielä soittaa perheen äidille ja kysellä vähän vinkkiä muttei vastailtu. aattelin sitten ottaa oikeudet omiin käsiini ja keksiä jotain ihan muuta kun ohjeita oli liikaa ja meillä tosiaan tollasia juustoja edes ole ja sellast, en tiä tarkottiko ne ollenkaan tota ruokaa. eli kokkasin makaronia ja tonnikala-tomaattikastiketta.
sain sitten vähän paskaa niskaan kun nico tuli ekana kotiin. ei se sitä ääneen sanonu, mutta kyllä sen käytöksestä ainaki huomas että se piti mua maailman suurimpana idioottina kun on tienny mikä camambert on. se mulkoili mua hitusen pahasti ja löi tuskastuneenä kättään otsaan, eikä suostunu edes maistamaan mun kastiketta. eikä kertomaan mikä se camambert on. olin kuulemma epäreilu, koska en ollu edes riisiä keittäny ja varsinki ku en hänen toiveruokaansa ollu tehny. (se oli siis nicon toivoma ruoka.) niin ja lisäks piti tehä kaalisalaattia, no olin heitelly vähän kaalia ja paprikaa sekasin vaikka arvasinkin että se tarkotti jotain aivan muuta. ja oikein arvannu, salaattikin oli pielessä=) ja mun olis kuulemma pitäny isälle soittaa ja kysyä miten se tehään. riisiä en keittäny koska huomenna olis tarkotus olla riisillä täytettyjä paprikoita, ja yleensä toi jäbä vetelee makaronia oikeen mielellään. kuten tänäänkin, se söi neljä lautasellista. niin et tervettä elämää sillekin.
ainiin ja mulla on kuulemma vielä paljon opittavaa tän perheen säännöistä. tää siis liitty siihe etää olin epäreilu kun en riisiäkään keittäny ton paprika-jutun takia, ja paprikat oli mun toiveruoka. nicon toive oli kuulemma etusijalla koska se oli ensin toivonu. 8) ja sanoin kyllä että olisin kyllä tehny jos joku olis vaivautunu mulle edes reseptin ettimään tai vaikka sitten vastaa puhelimeen tossa hetkee aiemmin, mutta äitillä kuulemma oli tapaaminen. sepä yllättävää suorastaan. eikä nicokaan suostunu mulle siis kertoo mitä se ruoka oli, paskaa vaan tuli niskaan.

phini tuli kotiin ja se sentään ilosesti söi mun salaattia, ja totes nam kun kurkkas kattilaan. no voitonriemusena hymyilin jo nicolle siitä, että joku tykkää mun ruoasta. sit tajusinkin että ei phinikään maistanu mun kastiketta, se veteli makaronien sekaan ketsuppia ja VOITA. sami tuli keittiöön, katto kastiketta ja suunniileen kiljas että mitä se on. et sellasta, olin tähän asti ainoo kelle kastike kelpas. mut hyvää oli, oma missauksensa ettei maistanu, ei kiinnosta mua.

nico jakso ärsyttää mua vielä lisääkin, kyselin siltä vähän sen läksyistä et mitä sen olis tarkotus tehä ja ensin se puhu mulle joku ihmeen pallo suussaan niin etten saanu mitään selvää (jonka tajuttuaan se tietysti jatko leikkiä vaikka miten kauan koska se oli niin sairaalloisen hauskaa), ja sen jälkeen se ei suostunu näyttään mulle sen läksyjä, oli vaan niinkun ei kuuliskaan mua. otin sitten vähän hermolepoo ja menin pihalle haravoimaa. et sellasta tänne. voin kertoo kuten joillekin jo oon sanonu että aika todennäkösesti en tänne toukokuuhun asti jää. ei sillä että tää yks päivä mut niin pahasti olis lannistanu mutta on tässä vähän muutakin.