IRC-Galleria

oon onnistunu koko päivän lykkäämään tota silitystä (okei pariin otteeseen oon pikku-pinon vaatteita silittäny), mut tosiaan eilen pyykkiä pyöri ainakin neljä koneellista, yleensä kyllä 5-6 pyörii joten oon varmaan vaan oppinu peseen järkevämmin. oon siis huomannut, että tuolla pyykissä ja silityksessä pyörii jokaikinen kerta mun käsissäni samat vaatekappaleet. hyvähän se on kaikki viikon aikana vähänkin pidetyt vaatteet kaataa mun niskaan, minä ne pyykkään, ripustan ja silitän, ei kukaan muu. mitä sitä miettimään että voisiko osaa ehkä vielä pitää päivän tai pari?

(ok the mama kyllä yleensä heittää aamuisin yhden koneen pyörimään kun ehtii ennen kun herään, ja eilen se jopa ripusteli illalla mun kanssa, oli muuten eka kerta. noin paljon siitä ei vielä ennen ookaan ollu iloa vaatehommissa.)

ainiin, ja kaikesta mistä oon kavereille saanu ruikuttaa (KIITOS ETTÄ OOTTE JAKSANU KUUNNELLA ja neuvoa) päätin siis kirjottaa kirjeen mamalle. eli tiivistettynä siitä että täällä kaikki työt kaatuu mun niskaan, muiden ei tarvii tehdä mitään ja silti ikinä mikään ei riitä. en ole vielä alottanu, mietin supertarkkaan mitä sille paperille meinaan laittaa. tarvii alottaa pian koska se voi kestää.
ja aion kirjottaa kirjeen koska oon niin huono keskustelemaan vaikeista asioista järkevästi edes suomeksi, oon ihan satavarma että sekoan sanoihini jos edes yritän ja sitten nolostun ja hätäännyn ja unohdan mitä piti sanoa. ja jos ne onnistuis heittämään yhdenkin hyvän vastalauseen niin mulla menis jauhot samantien suuhun.

mutmut joo, kerron miten tilanne etenee, jos ei mua ja mun kädenjälkeä ja komeeta kirjettä arvosteta ni lähen lentäen suomeen niin että heilahti :) makso mitä makso

hehe moro