IRC-Galleria

kuulin sitten että eräässä lähikaupassa on kahvitarjoilu ympäri Suomen! päätinpä sitten lähteä likkojen kanssa liikekannalle! Päivän ensimmäinen yllätys oli että Katri halusi iha itse kävellä autolle...sanotaanko näin että mielessäni pilkahti toivon kipinä että nytkö olisi se aika jolloin ei enää tarvitse kantaa kahta lasta kainalossaan =) niin se sitten lähti, koko reissun ajan me haluttiin kävellä itse ulkona ollessamme!
kotiin saavuttaessa päätin haukata ison palan, ajoin auton talliin otin sieltä 2 täynnä olevaa kauppakassia ja niin me saavuttiin kotiovelle! mutta oli varmaan naapureilla naurussa pidättelemistä kun katri kävelee hitaasti mutta varmasti edellä ja minä kahden kauppakassin ja sannan kanssa perässä =) puolivälissä alkoi jo tuntua että haukkasinko oikeasti liian suuren palan!

Kun katselee meidän Katrin puuhia nykyään lämmittää oikeen sydäntä ja ku pääsee pieni hymy huulille ja ehkäpä naurahduskin niin sieltä se esikoinen katsoo ihmetellen mitä se äiti nauraa.
Kaikki on alkanut siitä kun Katrista on tullut viimeisen kuukauden aikana äidin pikku apuri, hän haluaa tehdä mitä äitikin tekee! Paras on se kun Katri yrittää syöttää tuttipullosta maitoa Sannalle (kun se on vahingossa unohtunut Katrin käden ulottuville!) tai kun äiti on vaihtanut vaipan nuorimmaiselle niin Katri menee suoraan sanoen riisumaan Sannaa, hän ilmeisesti haluaa myös vaihtaa vaipan! Ja ihmettelee sitten kun ei saakaan! tiskikoneen tai kauppakassin tyhjennys käy leikiten kun on pieni apuri ojentamassa astioita tai tavaroita! Ongelmana on kuitenkin se että kun pitäisi täyttää likaisilla astioilla niin niitäkin ollaan antamassa pois =)

Aloittelin sitten eilen pitkästä aikaa palapelin semmoisen tuhannen palan! Onneksi Sanna on todella hyvä uninen ja Katri viihtyy osan päivästä yksin leikkien, sillä minähän jäin koukkuun saman tein (velvollisuuksiani tietenkään unohtamatta)... eilisen päivän aikana sain 1/3 valmiiksi ja siinä oli vielä helpoimmat osat, mitähän tapahtuu kun alkaa kaikista vaikein eli taivas ja sitä on aikas ..........!!! Kai sitä löytää itsensä 4 aikaan yöllä silmät ristissä hokemassa itselleen "yksi pala vielä, sitten lopetan"!

tapahtuipa meikäläiselle semmonen vahinko Sannan snnyttyä että tuli pidettyä häntä hyvin paljon sylissä ja todellakin aivan liikaa! seuraavat 3 kk tyttö ei viihtynyt pätkääkään lattialla vaann aina piti päästä syliin jos oltiin hereillä! nyt tilanne on ruvennut tasoittumaan pitkän prosessin jälkeen alkaa Sannaa kiinnostaa lattialla oleilu vaikka aina ei näkisikään äitiä lelut kiinnostaa jo enemmän ja äiti huokaisee helpotuksesta! Vinkkinä vaan kaikille!

tänään käytiin Sannan 4kk lääkäri neuvolassa ja kaikki on OK! painon nousu oli lähtenyt kasvuun, mutta pituus oli vähän sitten käyrien mukaan laskenut...tuli itelle helpottunut olo kun sanottiin että nähdään seuraavan kerran 5kk neuvolassa niin kuin kuuluukin...jipii ei ylimääräistä paino-pituus käyntiä!

Katrilta jäi eilen päikkärit väliin ja kuten odottaa saattoi hän oli hyvin väsynyt illalla. Markon kanssa siinä sitten ihmeteltiin että miksei tuo likka millään nukahda ja kun kävin sitten kerran tyynnyttelemässä huomasin kuinka kuuma Katri oli! Siitä kaappasin sitten likan syliini ja nukahtihan hän vihdosta viimein! Raukka parka! Tuntia myöhemmin sain hakea katrin viereeni nukkumaan... Heräiltiin n. tunnin välein yöllä ja aamuyöstä kun tilanne pikkuhiljaa rauhoittu vein takaisin omaan sänkyyn tutimaan...välillä kuului pientä vaikerrusta ja yskintää pikkuisen huoneesta! aamulla herättiin sitten puoli yhdeksän maissa likka ei ollut enää niin kuuma mutta kuumetta oli kuitenkin 38,55...tuossa me nyt kuitenkin mennään MELKEIN yhtä virkeänä kuin aina ennenkin! Touhutaapero kun on!

Nyt hiljeni tuolla Katrin huoneessa
klo 20.50 Katri vietiin nukkumaan
klo 21.00 kuuluu pientä kitinää mutta ei paniikkia
klo 21.15 Katri lauleskelee itsekseen
klo 21.30 äiti käy tyynnyttelemässä
klo 21.45 vielä pientä vastarintaa pidetään
21.50 tulee hiljaista
Hyvä Katri tänään meni vain tunti jos ajatellaan positiivisesti niin huomenna menee vain puoli tuntia...we hope so!

kyllä tekemistä riittää tuon tutin kans! ekana iltana Katri nukahti kolmn tunnin jälkeen ilman tuttia, eilen hän nukahti jo kahden tunnin jälkeen ja nyt yitetään nukuttaa päiväunille! välillä kuulostaa siltä että nyt jes! nukahti kunnes viiden min. päästä kuuluu taas pientä valitusta =( ikävää se on kuunnella, mutta kun kerran siihen on ryhdytty niin me mennään loppuun asti ja kyllä mä luulen että Katri vielä toipuu tutin menetyksestä =)
Nyt vaan lupaamaan itselle että Sannalta ottaa tutin pois silloin kun sitä suositellaan vaikka sieluni silmin nään itseni samassa tilanteessa kuin nyt Katrin kanssa eli vähän ennen 2 vuoden ikää oon vieroittamassa sitten Sannalta tuttia pois...sitä lupailee itselleen kaiken näköistä ja pikkuhiljaa huomaa lipsuvansa pienistä lupauksista! ELÄMÄ ON!!

On ollut puuhaa täynnä tämä viikonloppu... Perjantaina käytiin kaupoilla koko perheen voimin...ja myönnetään on se kivempi käydä kaupoilla yksinään... taidettiin myös perjantaina rakentaa aivan upea lumiukko tuonne takapihalle...mutta kävihän siinä sitten niin että äiti rakensi ukon yksin ja Katri ei liikahtanut senttiäkään koko aikana... Sen verran Katri sai aikaseksi että otti tumput (yllättäen =) )pois kädestä ja kyykistyi vähän maistamaan lunta! Tänään suunnataan tuossa iltapäivällä sitten kummipojan 1-vuotis synttäreille...Katootan miten käy tuon vanhemman kanssa kun eilen illalla hiiriemo vei poikasilleen tutit... kyllä siinä sitten kamppailtiin pari tuntia nukkumisen kanssa, mutta kun likka vihdosta viimein nukahti nukku hän sitten aamuun asti...päiväunet voi käydä vaikeiksi! näin mä veikkaan!

Olipa ihana päästä kotiin...kyllä sitä osaa arvostaa omaa rauhaa kun on ollut muutaman päivän poissa... Sannalla on ääni käheänä, vähän ottaa meitsin sydämeen se käheä jokeltelu =(
Katri taas taitaa olla äidille vihainen/mustasukkainen...taitaa meidän neidin temperamentti tulla esiin kun pitäisi juuri silloin päästä syliin kun sannakin itkee tai pitäisi häntä syöttää ja sitten kiukutellaan...No kyllä se meidän neiti aina välillä on halailemassa ja pussailemassa pikkusiskoaan eli taitaa Sanna Katrille olla kuitenkin Rakas vaikka mieltä välillä osoitetaankin.
Niin Katrista on nyt myös tullut äidin pikku apuri (jos on sillä päällä) kovasti haluaa aina auttaa ja antaa tavaroita äidille...ja onhan Katri kova antamaan tuttia Sannalle vaikka aina se ei sinne suuhun osukaan...