IRC-Galleria

Yhyy meduusat(tai jotku sellaset lapinakyvat pikkuset) iski mua tanaan koralleilla kolme kertaa :/
Vaha niinku oikein ilkea hyttynen tai hella amppari <3
Mita ny pikkuse kutitti ja tuli pakokauhu :D

Tamakin on iskenyt muhu, jo vuosia sitten ja taas tanaan aurinkotuolissa Egytissa kaukana sielta kotoa kun luin erasta kirjaa*:


"Oli kaunis kesapaiva, ja eraan aidin ainoa poika oli kotona suoritettuaan yliopiston lopputentit. KOska aiti tiesi, kuinka uupunut poika oli ja miten paljon tama rakasti rantaa, han pakkasi voileipia kylmalaukkuun, otti mukaa peittoja ja tuoleja ja vaati, etta he menisivat paivaksi rentoutumaan aurinkoiselle merenrannalle.
Saavuttuaan rannalle he loysivat melko rauhallisen paikan. Vaikka he kuulivatkin radioiden pauhaavan, lasten kirkuvan, vanhempien huutelevan lapsilleen ja ystavysten keskustelevan keskenaan, se oli vain kaukaista kohinaa. Meri kimalteli silmankantamattomiin ja muutti variaan vedensinisesta syvansinisen kautta laivastonsiniseen, kunnes kohtasi koboltinsinisen taivaan. Muutama valkoinen pilvenhattara seilasi taivaalla, vieno tuulenhenkays piti auringon lammon siedettavana, rantahiekka oli kuin vehnanvarinen samettireunus heleansinisessa leningissa, tyrskyjen rytmikkaat lyonnit aallomurtajaan olivat kuin jattilasmaisen rummun tasainen kumina. Pian aiti ja poika nauroivat, kiusoittelivat toisiaan ja nauttivat taysin siemauksin toistensa seurasta.

Kun he olivat syoneet viimeisetkin palat voileivistaan, he kuulivat vihlovan huudon kiirivan yli rannan halinan. He etsivat katseellaan huutajaa ensin rannalta ja sitten vaahtopaisten aaltojen joukosta. Lahes yhtaaikaa he huomasivat aallonmurtajien toisella puolen naisen, joka huitoi kasiaan ja huusi: "Apua! Apua! Mina hukun!" Hetkeakaan eparoimatta aiti hyppasi seisomaan ja hoputti: "Nopeasti!"
Poika pinkoi kuuman hiekan yli, juoksi lapi matalan veden, sukelsi ohi aallonmurtajien ja ui rivakasti rapikoivan naisen luo. Han kietoi vahvat kasivartensa naisen ymparille ja veti taman pois ristiaallokosta, joka oli vetanyt naista kauemmas merelle. Poika veti naisen aallonmurtajien ohi turvaan, mutta kun nainen kompuroi vapisten ylos vedesta, han oli yksin. Poikaa ei nakynyt missaan. Auringonottajat ja lainelautailijat tulivat paikalle ja tuijottivat suhteellisen rauhallista mutta kuitenkin tyhjaa merta kuiskaillen, etta ristiaallokko, josta nainen oli selvinnyt, oli vienyt nuoren miehen mukanaan kuolemaan.
Hataantynyt aiti muuttui hysteeriseksi, kun han ryhtyi puhumaan likomaralle naiselle: "Poikani!Poikani!Ainoa poikani kuoli pelastaessaan sinua!" Vapiseva nainen tyonsi marat hiussortuvat kasvoiltaan ja kohautti olkapaitaan, vilkaisi pojan aitiin viileasti ja vastasi kopeasti: "Onpa harmi. Se ei ollut tarpeen. Olisin pystynyt pelastamaan itseni. "Sitten nainen kaveli pois."

:( Nyt mieti tata tapahtumaan hetken ja lue se vaikka toiseen kertaan.

Milta susta tuntuis jos olisit aidin osassa? Milta sust tuntuis jos sulle joku tosi laheinen ihminen otettaisiin sulta pois talla tavalla?? :((

"Me olemme kuin tuo hukkumaisillaan oleva nainen, joka rapikoi aallokossa. Emme ole ainoastaan toivottoman tuomittuja synnissamme ja syyllisyydessamme, Isa Jumala ei ainoastaan lahettanyt ainoaa Poikaansa pelastamaan meita, Poika ei ainoastaan antanut henkeaan puolestamme, vaan sen lisaksi me olemme olankohautuksella sivuuttaneet Hanen uhrauksensa ja sanoneet rehvastellen, ettei se ollut tarpeellista:"Voin pelastaa itseni toiminnallani, moraalillani, uskonnollisuudellani tai rehellisyydellani. En tarvitse Pelastajaa."

Emme huomaa mita Jumalan Poika teki. Emme tajua, etta tarvitsemme Pelastajaa, saati sitten, etta olisimme vahaakaan kiitollisia pelastuksestamme. Mutta Jumala osoitti rakkauttaan meita kohtaan jo ennen kuin olimme edes syntyneet lahettamalla Poikansa meidan Pelastajaksemme.
Voiko kukaan koskaan ymmartaa Isan sydanta ja mielta tai sita, mita Han teki meidan tahtemme?"

Tama Sama Pelastaja sai mut kirjottaan tan kirjakatkelman tanaan 23.10.2007 tahan paivakirjaani.. Tama sama Pelastaja on se Isa, josta oon puhunu. Sama Ystava joka on tehnyt musta herkan ja oman itseni. Sama Lohduttaja joka on nostanut mut kun oon ollut allapain ja masentunut. Sama Mies, joka kerran kaveli Jerusalemin kujia Risti olalllaan Golgatalle kuollakseen meidan puolesta. Vain koska HAN RAKASTI MEITA NIIN PALJON. Han tahtoi sut ja mut sisalle rakkauteen. Todelliseen rakkauteen. Pois pimeasta ja petollisesta maailmasta, pois PILVESTA ja pois itsekkyydesta. Pois kadotustuomion alaisuudesta.

Rakas ystava, Haluan sut mukaan Taivaaseen kun taalta lahdemme. Paivaa ja hetkea emme tieda. Ala peita syyllisyydentunnettasi.
Ala anna lapinakyvien,nakymattomien saatanan henkivaltojen iskea suhun viimesta iskua: ala koveta sydantasi Jumalan aanelle. Han, joka on Rakkaus, kutsuu sua. Iskun sijaan Ota vastaan Rakkaus. Suosittelen.
Ole rohkea. Ota selvaa.

Rakkaudella Miika, Ps. ma kuuntelen sua.


*Anne Graham-Lotz:Vain yksin Jeesus