IRC-Galleria

On kauan seissyt päällä maan, niin vakaana ja paikallaan,on nähnyt enemmän kuin mikään muu, tuo vanha seetripuu. Nähnyt ihmisrodun lapsuusajan maahan piirrettävän rajan puisen nuijan iskuun nousevan.

Ihmiskunta sitten varttui rautamiekkaan käsi tarttui miehet komennettiin aseisiin ja sitten taisteltiin, päätti hiljainen tuo todistaja vanhan puun on kerrottava ihmisistä ehkä joku ymmärtää.

Ettekö te kuule kuinka maa nyt valittaa
Ettekö te kuule kuinka pellot huokaa
valtameret, metsät, vuoret tuuleen kirjoittaa lepohetki hetkiseksimeille suokaa
maa nyt huokaa, valittaa.

Kun riittänyt ei keihäs pistin pystyttivät puisen ristin kohtalonsa siihen nauliten ja vielä pilkaten ja niin piirrettiin taas uudet rajat syntyi uudet puhdistajat uskon vuoksi toista vainottiin.

Ja kansa nousi kansaa vastaan turhaan itki äidit lastaan uskottiin vain tykinpuheisiin ja jälleen taisteltiin, katsoi tuota puu kuin kauhu-unta onko tämä ihmiskunta? Alkoi hiljaisesti laulaa lauluaan

Chorus..

Vanha puu nyt seuraa hiljaa kuinka sade ruokkii viljaa ihmisveljiin vielä uskoen ja yhä toivoen, että vältettäisiin uusi uhka ettei peittäis' musta tuhka Luojan luomaa lahjaa ihmisen