-Otat kädestäin kiinni, sanot mennään paikkaan parempaan. Sen lampun juurella me ensimmäistä kertaa suudellaan. Sä pyydät et me viel tavattais ja sovittiin että sunnuntaina taas kohdattais. Mä odotin ja odotin mut koskaan sua ei tullutkaan. Nyt mä sen tiedän, kun maljas on loppuun juotu ja aurinko uus noussut voi menneen unohtaa ja taas seuraavaa kertaa odottaa. Toivon vaan et se lamppu palais viel meille kahdelle ja sun huulet tuntisin mun kasvoilla viel kerran niinkuin silloin ja kuulisin sen uudelleen, sä sanoisit vain rakastan sua ain.-