IRC-Galleria

Tavallinen pulliainen:

Tulee kotiin kello 05:38 kostean illan päätteeksi. Hiipii varovasti ovesta sisään ja sulkee sen äänettömästi. Riisuu kengät ilman että sytyttää valot.
Hipsii sukkasillaan keittiöön, avaa jääkaapin oven äänettömästi ja juo vähän tuoremehua, jotta pahimmat viina huurut häipyisivät ja nestetasapaino palautuisi. Seuraavaksi hiipii kylpyhuoneeseen ja tipauttaa hanasta varovasti muutaman tipan vettä hammasharjaan. Ei kurlaa, mutta huuhtelee varovasti ja sylkee hiljaa. Hiljaiset pikku lirut pönttöön huuhtelematta. Riisuudutaan olohuoneen puolella, sitten ryömitään viimeiset metrit sänkyyn ja pujahdetaan varovasti peittojen alle.

Mitä tapahtuukaan?? Vaimohan siellä istuu täysin valveilla suunpielet vaahdossa ja huutaa: "MISSÄS HELVETISSÄ SITÄ OLLAAN OLTU????!!!"



Harrikkamies:

Hemmo tulee kotiin samalla kellonlyömällä ja yrittää saada avainta ulko-oven lukkoon, kiroillaan ja huudetaan kunnes on naapuri ja heidän koira hereillä, lopultakin ovi aukeaa... Ovi lyödään kiinni niin että kanssa pysyy, sitten törmätään eteisen vaatetelineeseen tuskanhuutojen saattelemana ja nyrkeillä seiniä hakaten. Talsitaan keittiöön, repäistään jääkaapin ovi auki tiputellen erinäisiä tölkkejä ja purkkeja lattialle, juodaan suoraan maitopurkista ja päästetään ylimääräiset kaasut niin, että ikkunat tärisevät. Rynnätään kylpyhuoneeseen ja kustaan lorottaen, varmuudeksi huuhdellaan kahdesti. Hampaat harjataan hana täysillä, samalla kurlaten ja laulaen. Sitten onkin aika hoiperrella makuuhuoneeseen seinistä tukea ottaen, avataan ovi niin että talo tärisee ja huudetaan: "NYT NAIDAAN!!!!" Mitä tapahtuukaan? Vaimo nukkuu takuuvarmasti kuin tukki."

Jos sua ei ois ollut
niin olisin keksinyt sut
ois susta samanlainen tullut
mitään en ois muuttanut.

Ohikulkijat luulee
minun seinille puhuvan
tyhjyyteen he sanovan mun kuulee
sua aina rakastan.

Tahdon susta kiinni pitää
vaikken sua oikeasti enää nää.

En tahdo irtikään päästää
taas ilmestyt vierellein
on pakko itseään säästää
sen velkaa sulle jäin.

Olet joka ikinen yön ääni
kukkamerestä poimin sut
hyvä ajatus sisällä mun pääni
kun elämä on suuttunut.

Oot valona mun tiellä
silloin kun on vaikeaa
hullummaksi olisin tullut vielä
jos sua ei ois ollutkaan.

Jos sua ei ois ollut
niin olisin keksinyt sut
vuoteeseeni kuvitellut
sulle kadulla puhunut.

Hiljaisuutena öissä
ääriviivoissa pihakoivun
ilman sua oon kuin vöissä
ilman sua lakastun.

Saanhan susta kiinni pitää
vaikken sua oikeesti enää nää.

En tahdo irtikään päästää
taas ilmestyt vierellein
on pakko itseään säästää
sen velkaa sulle jäin.

Olet jokaikinen yön ääni
kukkamerestä poimin sut
hyvä ajatus sisällä mun pääni
kun elämä on suuttunut.

Oot valona mun tiellä
silloin kun on vaikeaa
hullummaksi olisin tullut vielä
jos sua ei ois ollutkaan.