IRC-Galleria

Tässä Marikan kirjoituksessa on oppimista meille kaikille!

---

Ulkona sataa. Minua harmittaa lähinnä se, että minua harmittaa tuo sade. Eihän säälle mitään voi, joten on se aika tyhmää antaa sen pilata oloani, vai mitä?
Ilo-koirani on vietävä lenkille. Kivempaa se on minulle, kun teen sen hyvällä mielellä, satoi tai paistoi.

Olen viime aikoina pohtinut yrittämisen ja tyytyväisen, jopa iloisen tekemisen eroja. Ja ne ovat kyllä suuret. Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että yrittäminen on sanana aika haastava; se viittaa väistämättömiin hankaluuksiin. Helppoa yrittäminen ei voi olla, sillä se pitää sisällään oletuksen että vain yritetään, ei tehdä. Yritä nostaa tuoli lattialta. Siis yritä. Älä nosta. Eihän se yrittämällä sieltä irtoa, vaikka kuinka puhisen.

Tämän sana-saivartelun takana on minulle ja ehkä sinullekin tärkeä oivallus ja muistutus.
Mitä jos se, miten ja millä mielellä me aloitamme jonkun homman, onkin määräävämpi ja olennaisempi tekijä onnistumisen kannalta kuin se, että aloitamme sen.
Olen nimittäin huomannut, että kaikki ne hankkeet, joihin ryhdyn huokailemalla, päivittelemällä ja
tavalla tai toisella vastentahtoisesti, ovat merkittävästi työläämpiä kuin ne, joihin tartun luottavaisin ja jopa iloisin mielin.
Mutta mitä tehdä kun jo aloittamisen ajatuskin ahdistaa, olipa kyseessä lenkille lähtö tai jokin isompi juttu kuten uuden uran suunnittelu?
Lue lisää blogistani www.namaste.fi


Valoisaa ja voimaannuttavaa kesää Sinulle ja rakkaillesi. Olemme kesälaitumella juhannuksesta heinäkuun alkuun. Tavataan taas elokuussa!
Lämmöllä, Marika