IRC-Galleria

anteeks hei kaikki vaa. oon pilannu kaiken. mä en jaksa enää tätä kauheeta ahdistusta. kellekkään en pysty puhua koska se olis vaa sellasta pillittämistä eikä ketään kiinnosta. tää ei sitten oo mitään säälin keräämistä vaan tää oikeesti auttaa tää kirjottamine. sori. on vaa yks ihmine joka on oikeesti sanonu että välittää. suski. mä en vaa pysty uskoo ketää muuta ku sitä kun on nii vaikee luottaa kehenkää. mä en tiiä miks mutku en vaa pysty. suski on se ainoo sellane kaveri joka, tai ainakii mä luulen luottaa muhun kans. mulla tuli siitä kauheesta virheestä , minkä luulin et on hyvä jos teen nii ni asia osottautu kauheeks virheeks. sen jälkee mul on ollu ihan hirvee olo. ketään tuskin kiinnostaa mut ei se mitää. on helppo peittää paahaa oloo jallai, mut nyt ei vaan pysty. olis kiva joskus saada kokee semmone päivä, millo joku sanoin ja oikeesti tarkottas et oon hyvä tyyppi. vaan 2 ihmistä on oikeesti sanonu mulle et välittää musta. se jälkee itkin itkin oikeesti vaan pelkästä onnesta. mun ehkä elämäni onnellisimmat hetket on ollu ehkä siinä. oonhan mä saanu positiivista palautetta ihmisiltä monta kertaa, mut se on tullu siitä et oon tehny jotai. on mulle myös sanottu et joo oot iha hyvä tyyppi. no ok. se on sanottu nii laimeesti et sitä o vaikee uskoo. kun olis joku joka sanois et välittää musta ihan just sellasen ku olen. äsken kun tuolta pyryltä tulin ni sellane olo oli että ei mua oltas siellä kaivattukkaa. niille oli melkeen sama olinko mä siellä vai ei. joten ehkä oli ihan hyvä ku lähin. no sitten tulin myöhäs kotiin. sain kunnon huudot ja kotiin tulo aika kymmeneks. ja se vaan tätä kauheeta oloo lisäs. koska kadun oikeesti sitä mitä tein, ja joka kerta kun muistelen sitä mitä tein saan kauheen ahdistuksen. sellasen ihan järkyttävän olo. sellane mikä mulla just on. kädet tärisee ja sä et voi muuta ku itkee. tuntuu ku joku puristas sua sellaseen kauheeseen kasaa, missä on mahoton saaha henkee. olo onneks helpottaa koko aja. ehkä mun kuitenkii olis parempi jossain muualla. kaukana. sillä mis ei olis ketää. ei ainakaan olis ketään kenen vaivana olisin. ni ja sitten ku mä oon tämmöne outo , hiljanen yms. yms. miten mä muutan itteeni. tuntuu vaan sille et en oikee kelpaa kellekkää. paitsi niille parille tyypille. :( anteeks.