IRC-Galleria

oon tuntenu sut jo niin hirveen pitkään,
ei erottaa meit voi kukaan, mikään,
kutosluokan ajat oli niit parhaimpii,
hengattii, naurettii, riideltii, sovittii.

mul ei oo kutosluokkaa enää ikävä,
koska meil on aikaa tehä muistoi vielä,
monii, monii vuosii eteenpäin,
meijän ei tarvi kattoo taaksepäin.

pitkää riideltii, pidettii mykkäkouluu,
tunnustan, halusin et muutat ouluu,
et mun ei tarvis nähä sua, kuulla susta,
mut nyt se on muuttunu, välitän susta.

kai sä tiiät, et mä rakastan sua niin paljon,
mul on aina hauskaa sun kaa, nauran, ulvon,
jos oisit joku lelu, muovista tehty nukke,
maksaisit miljoonii, oot niin tärkee mulle.

sanomatalosunnuntait on niit parhait päivii,
ku ei tarvi ajatella et sanoo jotain vääri,
koska tiiät et mulla on tapana haukkuu ja dissaa,
en voi kontrolloida sitä, ja sua ei haittaa.

jos joku kysyis kaupungilla kuka oot mulle,
nii vastaisin: en tunne sitä, se on joku pelle,
no ei nyt vaiskaan, piti tunkee seki tähä runoon,
ja nyt sä kuitenki lyöt mua ihan sika kovaa kuonoon.

vaikka mä dissaan sua, sä tiiät et oot tärkee,
ilman sua kutosluokas ei ois mitään järkee,
oot ystävistä mun se kaikkein kamalin,
voisin vaihtaa sut vaikka sataan kameliin.

kai sä tajusit, et kamelit on kalliita,
jossai intias ne maksaa maltaita,
ja taas mä kerroin kierolla tavalla,
kuinka paljon sä merkkaat mulle.

rakastan sua, sä oot niin jännä, outo omal taval,
aina meses mul on hauskaa ku juttelen sun kaa,
täst vuodest tulee se kaikkein paras,
tavataa useemmin, nauretaa ja hillutaa yhes.

PS. pidän. ;DD