IRC-Galleria

Aamuja 362.

Nyt alotan tän kirjottelun tänne, kuten lupasin.
Aamulla heräsin ja totesin, että nyyh, tänää on se päivä, ku monet asiat muuttuu.
Tuntuu jotenki pahalt hyväksyy se asia, mut pakko se on.

Lähdinpä sitten töihin, kaikesta huolimatta.
Mietin sua koko ajan ku nypin rikkaruohoja ja pistin haravaa heilumaan.

En pysty oikee mihinkää selvää ajatteluu nyt.
Kai tähän tottuu, ainaki toivon niin. Minnankaa ollaa angstattu ittemme kuoliaaks asti melkee.
Onneks on joku kohtalotoveri jonkakaa surra ja angstata.

Ootan niin ku nään sut.
Toivon et oot kiltisti siellä ja mä oon todellaki täällä. En aio kattookkaa muihin päin.
Rakastan sinuu ja oottelen sun soittoo. Oon päivän vilkuillu puhelint, outoo ku ei nähä,
eikä voida tekstata koko aikaa, kuten yleensä (:D) ja oot kaukana.

Ihana kattoo noit meiän
yhteiskuvii. Huoh. Voiku tietäisit milt must tuntuu, kaipaan niin sun lämpöö ja hellyyttä.
Oon tottunu et oot munkaa ja nyt on ihan autioo.

Muttajoo, mä tässä datailen ja muuta. Vois kattoo Serranonki jossaa vaihees. Tänää ois tarkotus myös
siivoilla. Laitoin laskurinki Galleriaa muistuttamaa, millon kulta tulee takasin. <3

Tuu jo, mul on ikävä sua.

Laura

--

huhhuh ! kyl aika on menny nopeesti, vastahan mä noita kirjottelin :DDD
ja tänään aamuja on jäljellä 362:sta enää vaivaset 93! tajutonta!<3