IRC-Galleria

Onpa outoa kun ei ole oikeen ollenkaan kirjotusfiilistä. Ei minkäännäköstä fiilistä oikeen mihinkään, tosi tyhjä ja turha olo vaan. Blääh.

Oon miettiny tänään paljon tota eilistä toisinpäin-juttua. Kaikki menee aina jotenki väärinpäin? En nyt tarkottanu angstata mitään "mä en ikinä osaa tehä mitään oikeinpäin!1"!""#!" vaan ihan oikeesti, miettikääpä. Tai no nää on taas vaan asioita joita mä teen mut kai kaikilla on omat heikkoutensa ja nurinpäisyytensä. Esimerkiks miten usein onnistuu vaan satuttamaan ku yrittää auttaa ja miten mua naurattaa vaan aina ku oon vihanen. Ja se ei tarkota sitä että aina ku nauran niin oisin vihanen. :D Olisinki aika positiivinen tyyppi!

Ajatus katkeilee nyt aivan täydellisesti. Kyllä mä tollaki jotain tarkotin, mut en nyt osaa sanoa mitä. En kykene tänään mihinkään. Ehken huomennakaan.

Ärsytti suunnattomasti tuo ulkoilmatilan liukkaus tänään. Reippaana tyttönä kun heräsin 45 minuuttia liian myöhään ja kouluun olin lähössä 10 minuuttia ennen tunnin alkua, ajattelin vähän kiiruhtaa jopa. Kiiruhda siinä sitten kun edessäsi on vedellä kuorrutettu jääkenttä ja uusimmat luistimesikin ovat 3 numeroa liian pienet ja ullakolla. Laskin että tuon kiinteän veden määrästä huolimatta kävelin koko suuren taloyhtiön pihan läpi koko päivän aika seittemän kertaa. Veljeni pyynnöstä (pyyntö, mikä se on?) vein jopa roskat ja kasvatin kaatumisriskiäni. Mutta en kaatunut vaikka ilmassa leijuvan riskin suuruus olikin ilmeinen. Mietin, että miten liukasta pitää olla ettei tarvi tulla kouluun? Kun pakkasraja on se -30 astetta tai mitä onkin, mutta mitenkähän se liukkaus voidaan määritellä? Akuuttien potilaiden määrä lähisairaalassa?

Niskat on ihan jumissalukossa ties mistä ja soittaminenkaan ei onnistu ja eka tunti on kohta ja kamalaa? Ois perin mukavaa jos joku vapaaehtoinen hierois mun niskaa hieman ni ois mukavampi elää. Mistä muka tiiätte että mun isä on ammattilaishieroja. Mut en tykkää.

Tänään on kans kaikki niin kamalaa. Joskus piristää kaks Fazermintiä (toisen kohtalo oli kurja mutta kuitenkin) ja ihan vaan se, että joku huomaa, ihan hirmupaljon. Kiitän nöyrimmin, ei tarvi Mattilankaan sitte täytellä lappujaan.

En edes tiedä mitä oon tehny tänään. Ei oo mitään muistikuvia, pelkkää tyhjää vaan suurimmaks osaks.

ANGST HABEN!

Jaa. Voisin sitte valittaa perusaiheestani ku ei nyt muutakaan liiku päässä, tuo eräs ohjelma kun taas on aika vähäisessä käytössä tuttavapiirini kesken. On kai kaikilla parempaaki tekemistä, ymmärrän kyllä mutta mulla on vähän tylsää. Onneksi on tuo kännykkä ja toisessa päässä mukava henkilö joka ei nyt just vastaa. Susta tulee koko ajan vaan enempi julkkis, mut en paljasta nimiä ku oon niin mafiooso. Italialainen sellanen niinku siinä yhessä uutisjutussa, hei tottakai kaikki on seurannu maailman menoa sen verran? Nyt mua alko pelottaa ku ees kirjotan tämmöstä.

Sit ollaan ilmeisesti joutumassa jonkin sortin tv-ohjelmaan. En oo kovinkaan varma vielä omasta menemisestäni, mutta oishan se toisaalta ihan hienoa. Toisaalta aivan kamalaa, pitää nyt vähän miettiä jälleen. Onpahan ainaki JOTAIN ajateltavaa! Ku on päässy tässä muutaman kerran käymään jo niin et on loppunu mietiskeltävät totaalisesti kesken. Se jos mikä on aivan anteeksiantamattoman hirveää ja äärettömän kuluttavaa mun aivotoiminnan kannalta.

Nyt joku kiva vastas ja oli kiva ja nyt mäki oon vähän kivempi ja toivottavasti teilläkin kivoilla on kivaa ja nyt kivat illanjatkot! Vaikka mistä mä tiedän mihin vuorokaudenaikaan kukaan tätä lukee. No mukavaa tulevaa ajanjaksoa kuitenkin. Eteenpäin sano mummo lumessa. Tai minä jäällä. Tai ELÄMÄN MUTKAISELLA POLULLA. Bläh vois mennä nukkumaan vai?