IRC-Galleria

Täs on taas koko ajan jotain häslinkiä etten oikein pysty kirjottamaan. Mut koetan parhaani.

Öö eilen. Oltiin muuten kirjastossa Idan kanssa tekemässä etiikan työtä ja oltiin IHAN HILJAA (, ainaki melkein,) ja luettiin vaan kirjoja. Saatiin huikeesti aikaseks ja opittiin monenlaista, niinku esimerkiks se et mies on naiselle salaperäinen ja käsittämätön ilmiö ja nainen miehelle seksuaalinen objekti. Mä toivoisin ja veikkaisin et se oli joku yleistys.

Sit söin himassa niin tulisia nuudeleita et en voinu vähään aikaan tehä mitään ja piti myöhäistää(? en haldaa taas näitä sanoja) lähtöä sen takia. En taida vaan osata. Sit tässäkin asiassa, tää on vaan harvinaisen konkreettinen ja selkeä, tekee just niin ku ei sais tehä jos se tuntuu paremmalta vähän aikaa. Eli join tietenki.

Lopulta pääsin kuitenki liikkeelle ja kiusattavaks Serenaan. HMPH. No mut oli silti ihan kivaa.

Ja sit jootosijees tunnelmat himassa ku mummon tila oli huonontunu mut juhlittiin Petrin 18-vuotispäivää vähän ja olin luonnollisesti AIVAN KÄNNISSÄ ja siis daa tänään on ollu sellanen darra ettei liikkelle pääse.

Ei vaan oonhan mä päässy liikkeelle. Mut en jaksa selittää mitään ku oon selittäny jo ainaki 10946 ihmiselle mitä kaikkee oon tehny tänään. :> Tosi aurinkoista.

"Sellasessa nopeemmassa lajissa niinku formula ykkönen täytyy urheilijoiden nimetki olla nopeammin lausuttavissa, niinku Kimi ja Mika ja JJ, ei niin nopeessa lajissa voi olla kenelläkään sellasta nimeä ku vaikka Uusipaavalniemi tai selostaja ei ehtis edes sanoa kuskien nimiä ennen ku ne on jo maalissa", repesin. Ei se kyl noin menny. Mut idea on sama.

Ajatus ei nyt toimaa ollenkaan. Ketään ei kiinnosta, heiheiheiheiheihei.

joo en jaksa moi.

Onpa taas tämäkin.

Eheh mäpäs sainki riisimuropaketista kolme lelujuttua yhen sijaan, lälläslää! Ainaki kaikki hiekkalaatikolla temmeltävät lapset kurahaalareissaan ois kateellisia. Voisin mennä sieltä ettimään parempaa seuraa.

Nii mut olin silti onneni kukkuloilla. Vähän ku sais patukka-automaatista yhen sijaan kaks patukkaa, tai limuautomaatista useamman tölkin niinku Markon kanssa saatiin joskus -97 tai jotain laivalla. Nostalgista. Niin mutta siis, muuten se on sama asia mut jos saa monta Twixiä tai Cokista niin ne voi aina nauttia mutta mä en tiedä mitä iloa mulle on kolmesta lelusta joiden käyttötarkotusta mä en edes tajunnu. En tiiä miten lapset voi sitte olla niin paljon älykkäämpiä ku minä että ymmärtää.

Mut eihän nekään, niinku vaik kissat ja koirat, tarvii ku vaikka lankakerän niin johan on tunnelma katossa ja bileet pystyssä. Mut kyl mäki välillä innostun vaikka lankakerästä ja alan esimerkiks neuloa, joten periaatteessa minä=lapsi=kissa=koira. Tai kyllähän mä lapsi olenki. OUJEAHEI 15,94. Oon teini jou kuul. Jou, jou.

Ida | PoP sanoo:
ihan terve suhde meillä ku se on apina ja mä oon neekeri

Te nyt ette oo muutenkaan terveitä.

No ei. Mut näin taas tänään. Ja sit mä oon homo niinku. Pienet meille.

Ei silleen et apinoissa, värillisissä ja homoissa ois mitään vikaa. Mut se on vähän sama ku mä sanoisin et mä oon vaik brunette tai mies vaik mä en oo. No hei kyl te tajuutte idean.

Tosta mun brunetteudesta tuli mieleen. Rupesivat tänään poikaset minua haukkumaan piiloblondiksi ja sitten SAAKELINPALVOJAKSI ja kiusivat. Tosin ensimmäinen ei oo haukkumista vaan faktaa mutta silti. Sitten tulee Mattila; "se taitaa kuulua siihen Lordi-yhtyeeseen". AHHAAHHAA hajosin, aina yhtä kivaa ku mua kehutaan.

Hissantuntiki oli aika hilpeä pitkästä aikaa. Tunnelmaa piristi kummasti jostain kantautuva ihmeellinen meteli joka keskeytti Tolvasen paasauksen aina välillä. Toisenlaisessa mielentilassa oisin revenny ja haljennu kappaleiks Tolvasen "... niin ja sitte siellä huoltoasemilla ku kiroillaan aina bensan hintaa, ketä siellä syytetään? Kansanedustajia tietenkin. Oikeat syylliset löytyisi jos menisivät sinne huoltoaseman vessaan ja katsoisivat peiliin."

Ööö nyt jäin jumittaa tähän. Ehkä mä vaan lopetan. Vähän on flunssan poikasta. Tervemoi.

Joojea en nyt jaksa taas.

Käytiin sotamuseossa ja oli vähän turhan mielenkiintosta. Sit angstasin puol päivää jotain omaani, oli taas fiilikset katossa kieltämättä ja joku ehkä huomasikin. Harjottelin vähän matikkaa ja tappelin Petrin kaa ni johan nousi tunnelma kattoon. En tajuu itteäni aina välillä.

Sit laski taas ku olin innoissani lähös lenkille ja laatuämpeekolmonen ei suostunukaan toimimaan. En taas tiiä mikä sitäki vaivaa. Äiden taikakosketus ois ehkä paikallaan.

Hei en ehi nyt moi.

Ida | PoP says:
kirjotin et "ovi kökkeli"

Ida | PoP says:
ja repesin

Ida | PoP says:
no mut joo

UksiNolifer says:
ovikökkeli

Ida | PoP says:
ovikökkeli

Ida | PoP says:
hienokin silakka

UksiNolifer says:
syntyy kun kopsautat ovea kulhon reunaan ja sekoitat joukkoon hieman kananmunia sekä persiljasilppua

UksiNolifer says:
maitotilkkaa unohtamatta

Ida | PoP says:
hahahahaha

Ida | PoP says:
nyt repes oikeesti

Nyt ihan oikeesti, ihanihan oikeesti luen mantsaa.

Ihanihanihanoikeesti.

Kävin sanoo kuutpait niille rakkaille. Hihi, oli seki taas.

Ei muuta. Ei niinku mitään.

Voiskohan olla vähän pahempi olo viel?

Iha ekaks ennen ku unohdan, ni päätin tänään et noita galluppeja on niinku aivan liikaa ja asialle täytyy tehä jotain. Kuitenki niit on älykivaa tehä. (Oon vajaa taijotain? :D)

Ää nyt keskeytettiin minut. Nyt aloin sit miettimään ihan muita asioita. No mutta kuitenki, gallupit. Teen niitä mut sit poistan viimestään parin päivän päästä. Eli ne hölmöt höppänät joita kiinnostaa moiset ni kannattanee lukea heti eikä viidestoista päivä. Toisaalta jos esimerkiksi ylihuomisen galluppia ois lukemassa ni viidestoista päiväki riittää luultavasti vallan mainiosti.

Ehheh-heh.

Tänäänpäs en oo tehny mitään oikein, kunnon perussunnuntai. Toiset ei tykkää sellasesta mutta mä tykkäilen. Päivällä leivoin ja kuuntelin Mozartia älpeeltä, oon nyt kovin innostunu niistä ja harmittaa ku levyjä on meillä niin vähän. Sitten oon puuhaillu sitä ja tätä, tein jopa koulujuttuja valmiiks säihkyvän uuden Gaia-maailmankartastoni kanssa. Nyt on sitten kiva huomenna päntätä Norjan vuonoja ja Ruotsin kaupunkeja ja muuta kiintoisaa.

Njäänjää ja sit tein suuren saavutuksen. Jeejee.

Hei mä voisin mennä nukkuu tai ainaki tehä jotain hyödyllisempää. Aa än tee ee ee äks ii, excuse me, pardon moi, i'm so sorry.

Siksi sä puhuit omaa kieltä
siksi sä kampasit hiuksesi toisin kuin muut
siksi sä kuljit omaa tietä
siksi sä lauloit kauniimmin kuin muut
vaikka sanoja ymmärrä ei kukaan muu

<3

Noniin heippa. Huomenna kouluun jee vois nukkua jee voisin tosiaan lopettaa jee moikka jee. Ihme tylsiksetki tulee tähän aikaan meseen vaik ei oo ollu koko päivänä tai sit ei tuu ollenkaan. HMPH. (Ehe kirjotin hmoh eheh. Ei se meinaa mitään.)

Niin ja sit pääsin tänään Älypään sana-arvauksen läpi! Pienet mulle tai vähän suuremmatki.

NYT LOPETAN.

Tässäpä istun taas viettämässä iltaani. Väsyttää hirmuisesti ja päässä ei liiku oikein mitään mutta on se yritettävä silti. Ajattelin tehä poikkeuksen ja kattoa teeveetä pitkästä aikaa lauantai-iltana.

Koin aamulla maailmanloppua lähentelevän pettymyksen ku äide sano ettei meijän kannatakaan mennä kattomaan uusia kaakeleita kylppäriin vielä. Remontti ei oo vielä ees alkanu mutta mä olisin halunnu ja siitä oli sovittu jo... Ku pääsen tekemään jotain sellasta, miettimään väriyhdistelmiä ja tutkimaan kaikkea sisustuskrääsää mitä en oo tienny olevan olemassakaan, mun innostumismotivaationi yltyy sellasiin sfääreihin huippunopeudella että mun tekis mieli nikkaroida ja maalata uudestaan koko meijän talo nurkasta nurkkaan. Himassa sitte huomaan, että hei enhän mä jaksakaan, ja vaikka jaksaisinki ni toteuttaminen voi viedä niin paljon rahaa/aikaa/vaivaa/kärsivällisyyttä/ylipuhumista että jää tekemättä. Mutta sitten kun mä pääsenkin tekemään jotain, tulos on yleensä sellanen ettei kukaan muu ymmärrä sen nerokkuutta. Mutta tästä mä olen ainaki muistaakseni jo puhunu joskus aikasemmin.

Päätimmepä sitten kuitenkin repästä ja tehdä kotiimme moderneimman hankinnan pitkään aikaan. Ostimme DVD-soittimen. (Vaiko kenties DDD, en ole tekniikasta vieläkään niin perillä että tietäisin. ;)) Kotona sitten sähläsin sen kanssa ja sain jopa toimimaan, ja onhan siitä jo jotain iloa ollutkin. Meijän kotitalous on urbanisoitunu kyllä todella kovaa tahtia. Digipoksi meillä onki ollu jo jonkin aikaa, mut nyt on myös kovin laadukas mp3-soitin, jonkinlainen headset jonka toimivuutta en oo edes testannu enkä tuu testaamaankaan ja nyt myöskin DVD-soitin. Ihan ku joku vihjais et mun pitäs jättää kasetit ja veehooässät rauhaan! Mut ettei menis liian moderniksi elämä näilläkään leveyspiireillä, kaivelin tänään ikivanhoja LP-levyjä ja kuuntelin sitte fiilareissa 60-luvun suurimpia hittejä ja muuta svengaavaa. En oo muuten varmaan koskaan ennen käyttäny kyseistä soitinta enkä edes muista nähneeni et kukaan muu olis käyttäny. Äiden pienellä opastuksella kuitenki osasin ja kokemus oli kertakaikkiaan mieletön. Melkein harmittaa ettei sellasia käytetä enää ollenkaan. Mut onpahan jotain nostalgiaa ainaki.

Sitten olinpas muuten niinkin radikaali tänään, että sain sen uskomattoman tyylikkään mp3-soittimen toimimaan. Eikä tässä vielä kaikki; latasin sinne myös musiikkia ja sain sen tulemaan uloskin sieltä. Eikä tässäkään vielä kaikki, jos tilaat puolen tunnin sisällä saat nopeana tilaajana lahjaksi myös aivan liian lyhyen johdon omaavat kuulokkeet! Johdon senttimetraalisesta lyhytosaisuudesta huolimatta oli pakko päästä heti testaamaan sitä käytännössä ja ottaa lenkille mukaan. Siellä kävikin muuten vähän ikävästi, ja joudin triplaamaan lenkin pituuden... En tiiä uskaltaako enää lähtee lauantai-iltasinkaan lenkille ollenkaan. Mut vitsi ku ei päivällä voi käydä lenkillä, se vaan ei käy mitenkään. Perjantai-iltasin sama juttu jos satun olemaan himassa. Päädyin eräänlaiseen tulokseen, mut se ei miellytä mua mitenkään hirveän kovasti. Lauantaiaamut. Mut sillon kuuluu nukkua? Mulla on nyt todella hankala ongelma. Kaikki on sen syytä et oon opetellu juoksemaan talvella! Kävellessä tai lämpimämmällä juostessa ei ollu mitään ongelmia.

Hilpeää. Mua inhottaa mun hiukset. Siis daa mä en voi elää niiden kaa. Mut pitäs ehkä varata jonkin sortin kampaaja tai sit taas sotkee jotain omaa, mut ku noi kaupan värit on niin kurjia ettei niistä tuu ikinä sellasia ku mä haluisin. Toisaalta kampaajat ei ikinä suostu toteuttamaan mun visioita. Voisin taas tehä niin et keksisin jotain tosi omalaatusta ja väsäisin sen päähäni sit 5.4. ja suuri yleisö näkisi sen 6.4. Viime vuoden pinkit juurikasvut oli ainaki jymymenestys, muistattehan kuomaseni. :D Mutta toisaalta sitten hmm-hmm, suunnitelma Idan kanssa 8. päivälle. On se elämä vaikeaa. Mut ku tää asia nyt just askarruttaa mua ja jos äidelle menisin jotain itkemään, se kun on nyt just ainoa potentiaalinen vaihtoehto, se käskis vaan tylysti blondata ja antaa oman värin kasvaa niin "ei oo tollasiakaan ongelmia".

Tai sit vaan annan näiden olla ja odotan että joku muu tekee aloitteen.

Mä taidan olla suurempikin Sokrates pohtiessani näinkin vakavia aiheita. Mutta elämä on julmaa, ystävät. Tervetuloa.

On se kumma kun ei ole mesessä ketään. Tunnen oloni jotenki perusteellisen nolifedatikseks istuessani tässä kirjottamassa jotain epätoivosta romaania että edes jonkun korvat kuulisivat tai silmät näkisivät ajatuksiani. Nolifer on muuten tehnyt paluun! No tietenki kaikki on huomannu mutta kerroinpa niillekin pöljille jotka eivät vielä tiedä. Ketään halveeraamatta näin. Hahhah alko naurattaa jotku vuoden takaset jutut aiheesta. No ei siit oo kai vuotta mut vanhoja kuitenki. Nnaa.

Sadetanssi on muuten älyttömän hyvä bändi. Oon nyt just ehdottomasti sitä mieltä.

Te taidatte olla sitä mieltä että se teevee kutsuu ja ikävöi mua jo kovasti. Näin taitaa olla. Au revoir mes animaux, je t'aime.

29 31 32 87

Hemmetti ku tulee enää kirjotettua niin harvoin. Oon lusmuuntunu ja musta on tullu säilykepäärynä sokeriliemessä. Pitäs kai taas koittaa parantaa tapojani, mutta kun jotenki siinä pääsee aina käymään niin ettei ehdi. Tai "ehdi" vaihtoehtosesti. Mutta huomautelkaa ku oon taas saamaton. Ja tyhmä ja laiska, ehe.

Uutisvuoto. <3 -->

No mutta hyvää keskiviikkoiltaa.

On muuten perjantai ja kirjotan jälleen. Perjantai-ilta ja tsillaan koneella, oon aika menevä kuten huomannette.

Lieneekö tästä päivästä mitään sanottavaa. Ranskantunnilla saatiin sanakokeet jotka olin möheltäny koska en lukenu, sellasta ei sais tehä jos aikoo pitää numeronsa. Ja sitte loppupäivä koulussa tyhjää-tyhjää-tyhjää.

Niin ja tuo yhteishaku tosiaan. Kirjotinkohan siitä jotain, en todellakaan voi muistaa. Mutta kamalaa joka tapauksessa nyt sitten ku miettii että teinkö oikein vai enkö tehny.

Se odottaa pientä askelta vaan
sitäkään en valmis oo ottamaan
en ole sankariainesta
se kunniasta ja maineesta

Näinhän se tuntuu olevan. Ja sitten tänään oli soittotunti, en oikein osannu vaikka himassa oliki menny hyvin. Aina mulle käy niin. MIKS MULLE AINA KÄY NÄIN. No ehehei. Mutta itepähän tiedän mitä osaan ja mitä en.

AAARGH mulla on valokuvainspiraatio pakkokuvaapakkokuvaapakkokuvaa.

Kiva oon kirjottanu viimeks lauantaina ja nyt on torstai! Ooämgee en tiedä miten minä sekä te kaikki pääsette tästä yli, mut onneks kouluterveydenhuolto tarjoaa koulupsykiatripalveluja.

Noniin. Sunnuntai 5.3.2006.

Päivällä oon ilmeisesti tehny jotain, joku muu ehkä muistais paremmin ku minä. Mummoa kävin moikkaa ja näin ja koin jälleen kerran maailmaa järkähdyttävän kummia asioita. Ilta ku lähesty ni matkasimme Helsinkiin ja MINÄ kävin ELOKUVISSA armaiden ystävieni kanssa. Siitä oikeestaan oonki tainnu mainita jo aikasemmin, mut oli sentään sen verran legendaarinen liikahdus multa näin reilun kolmen vuoden tauon jälkeen että on vallankin asiallista mainita asiasta useampaankin kertaan. Mulla on taas vähän turhan lyhyitä lauseita kenenkään ymmärrettäväks. Eli joo. Näinhän se taisikin käydä. Ostettiin ehkä toiseks eniten karkkia ikinä mut sehän oli vieläki Idan syy (:D). Tai ei Idan vaan sen innostumisen. Mulla on näitä verbaalisen ilmaisun ongelmia tänään. Ja sit alko iltaisella rakas bussilakkomme, voi kuinka onkaan kiva tavata jälleen.

Ja muistanpahan vielä senkin kyseenomaisesta päivästä, että ilta venyä vierähteli vähän pitkäksi mutta olihan se vähintäki sen arvosta. Millon tahansa teidän takia valvon vaikka viiteen asti tai muutan Ouagadougouhun jos niin tahdotte. <3

Mutta sen voi sitten havaita myöhäisemmässä käyttäytymisessä...

Maanantai 6.3.2006. (Kuukausi --> 6.4.)

Eeeh. Koulua ellen lintsannu ja lyöny päätäni lattiaan tai esimerkiks kottikärryn pohjaan niin etten muista. Ja perinteinen maanantain iltaohjelma jäi taas kerran väliin ja tulee jäämään jatkossakin. Oon tehny monenmonta päätöstä tällä viikolla, tää on ehkä tokaks suurin. Mut kyllä mä käyn vielä joskus toivottamassa hilpeitä loppuelämiä sinnekin.

No oli se varmaan yks päivä muiden joukossa muutenkin.

Tiistai 7.3.2006.

Koulua jälleen ellei käyny niinku maanantain kohdalla arvuuttelin tai jotenkin muuten hullusti. Harmittavasti jäi ruotsin kertaustunti väliin ku piti lähteä ryös... Viemään rahoja pankkiin Simiksen kanssa. Saatiinpa me aikaseks siinä paljon muutaki ku ne rahat pankkiin ja ilta oli kauan sitten jo hämärtyny ku astelin kotiin. Tosiaan Jorvista kun se sama rakas vieras on täälläpäin vieläki kylässä niin että 27 taitaa olla pidennetyllä kahvitauolla.

Keskiviikko 8.3.2006.

Ja sehän olikin toki eilen. Ruotsia taisin yrittää päntätä koko päivän mutta aika minimaaliseks sekin jäi. Enempi murhetta tuotti yhteishakupaperit, joiden hennon vihreään ykköstoivelaatikkoon tuli lopulta raapustettua Kuninkaantien lukio. Ressu sai jäädä nyt kakkoseks, jos vaikka sattuis käymään niin että en pääsekään Kunkkuun ni Ressu on sentään aina varma vaihtoehto.

Ehe.

Hehhehh.

KYLKYLKYLKYLKYLKYLKYLKYLKYLKYLKYLKYLKYL. Haha Tommi haha. Ihan ku lukisitki näitä haha.

Torstai 9.3.2006.

Kertaus on opintojen äiti päivämäärissäkin. Tänään oon luullu viettäväni vapaapäivää. Liikkamaikka ansaitsis nyt aidosti pesarista naamaansa. Mä en käsitä mikä sillä on mua vastaan, mä oon todella pahoillani etten täytä sen ulkonäköihanteita tai harrasta kilpaurheilua tai edes jaksa olla innoissani sen alkujumppahumpista keppien ja vanteiden kerran yhellä jalalla hyppien ja hymyillä iloisesti. Taidan olla huonoa ihmistyyppiä kertakaikkiaan. UÄRGH. Oikeesti en oo pahoillani muuta ku sen maikan puolesta. Jos senkään. UÄRGH.

Mulla on ikävä aamukastetta. Kevyen lämpimiä kesäaamuja, kello ei oo vielä paljon mitään, linnut laulaa ja ilma on tyyni ja raikas. Kosteat heinät ja ruoho kutittaa jalkoja ja nuppujaan availevissa kukissa kimaltelee vesipisaroita. Muut nukkuu vielä eikä missään ole ketään.

Mikä mua vaivaa.

Pitää kuulemma vaihtaa maisemia. Hmph, voi olla että jatkaessani/huomenna/joskus olen jo järkiintynyt tästäkin.

Voi vihtorin villahousujen kuminauhat, kyl mä joku päivä haluan ja vaadin iteltäni aikaa kirjottaa mut nyt ois pakko ruveta menee nukkumaan ku siihen tahtiin väsyttää.

ÄÄ-ÄÄ.