IRC-Galleria

avaan kämmeneni, nyrkissä olevan ja hipusen hikisen. Löydän sieltä kuvasi, ikivanhan ruttuisen, joka on unohdettu kaikille jo kauan sitten. Mutta minä säilytän muistosi, kaikki eleesi, kaikki naurahduksesi ja surulliset hetkesi mielessäni.
Vaikka et olekkaan täällä enää, vaikka pakkasit tavarasi kauan sitten, niin saan voimaa kuvasta.
Vanhat muistot puhkeavat kukkaan, ja saan kuvan mielessäni sinusta. En toivo tapaavasi sinua enää, en kuulevani sinusta. muistossa elät aina, sellaisena kuin ennen olit , ja se ei tule muuttumaan.

ihmiset alkaa juttui luulla
ku koko ajan saa jotai uutta kuulla.
jotai paskaa joka ei oo totta alkuunkaa,
sit ollaa tyhmii ja mennää huhuu jatkamaa.
miks me huhui ihmisist ylipäätää kuunnellaa,
ku ihan hyvin vois ite ihmisii oppii tuntemaa.

noni biitsille ottamaa arskaa, NYT KIITOS.