pinna on kun semmonen pieni tikku. jos sitä vääntää liikaa niin kuuluu naks, ja se on menoa. sit taas jos oikeesti välittää se tikku notkistuu eikä meekkään niin helposti poikki.
mutta sitten kun räsähtää niin se ei oo enää hauskaa.
sit on semmosia ihmisiä joita haluu pitää lähellään väkisin ja sietää niiltä liikaa. ja jossain vaiheessa ollaan reisiin asti paskassa ja sit se loppuu. on vaan pakko tarttuu siihen nostavaan köyteen ja lähtee menemään.
sitten kun lähtee menemään niin sitten ei naurata. yrittää ajatella kaikkea positiivista mut se on kamalan vaikeeta kaivaa niitä sieltä negatiivisen joukosta.
sit pitää vaan unohtaa ja uskoo huomiseen. tai että se joku mennyt vois joskus palata.