Jokseenki outo fiilis..
Ja ajattelin nyt kerranki kirjottaa ihan selkokielellä enkä "runon" muodossa niinku yleensä..
Aika sekava olo.Liikkuu niin paljo asioita päässä(voitteko kuvitella).
Kun miettii omaa elämää,ihan vaan pelkästään vuoden sisään tapahtuneita asioita,niin on tapahtunut iha helvetisti.Ja mie olen muuttunut PALJON.
Oon saanut elämääni uusia ihmisiä.ja myös menettänyt.mut sitähän se elämä on..tiettyjä asioita ois voinut jättää tekemättä ja toisiin taas antaa itestään enemmän.
se on jännä miten pienet asiat tekee ihmisen onnelliseksi.ja miten pienet asiat taas saa pettymään..
mutta eihän sitä täydellistä latua olekkaan,jokaiseen on ripoteltu havuja.joihinki enemmän,joihinki vähemmän.eikä se elämä onnistuiskaan jos ei niitä havuja välillä suksen alle sattuis.
tähän mennessä vuoden sisään niitä on mahtunut aika paljon.
Mutta.
ei mitään niin pahaa etteikö myös hyvää.
kahteen viikkoon ei ole kiukuttanut/vituttanut oikeestaan kertaakaan.
ehkä tänään suussa maistuu hiukan pettymyksen karvas kaura.mutta vain hieman.
Oon tässä nyt viettänyt kolme viikkoa ihan vaan kotona.en oo poistunut paria kilometria kauemmas kotiovesta kolmeen vitun viikkoon.miten kauan ihminen voi olla käymättä ihmisten ilmoilla(jos lähikauppaa ja ulkoilua ei lasketa) ennen ku alkaa kuula sutimaan?
enkä mie oikeestaan edes halua käydä missään.
on tullu mietittyä aika paljon asioita.mitä elämältään haluaa.ja mitä siinä aikoo saavuttaa.
oon nyt saanut elämääni jotain mitä oon jo helvetin kauan kaivannut.mutta kauanko se kestää?sitä en tiedä...toivottavasti kauan.
Näihin sanoihin,näihin tunnelmiin.
Jos ihminen vois uskaltaa
käden käteen puristaa
Maailma sais nukahtaa
kun yö saapuu