IRC-Galleria

mä tartten kompassin

Ootte vissiin kuullu niistä Teneriffalla luoliin eksyneistä tyypeistä. Piti vaan tännekin jakaa, että oltiin perheen kanssa siellä kun olin joku 10wee muksu. (okei teneriffalla tai lanzarotella). Muistan kun oltiin laskeutumassa johonkin tosi kuuluisaan luolaan. Sinne piti kävellä semmosta monttua pitkin. Kaikki oli ihan innoissaan, varsinkin mun veli, koska sillä oli ollut ilmeisesti aika tylsää. Mä ite olin kauhuissani. Enkä lopulta uskaltanutkaan mennä sinne, vaan mun piti mennä takasin bussiin odottelemaan.

Tosi hassua, sillä en ollut aikasemmin pitänyt itteeni ahtaanpaikankammosena. Noh, en kyl ikinä tykänny olla lumilinnojen sisällä, vaikka niitä väsättiin yhden lapsuuden kaverin kanssa aika ahkeraan.

Mutta olisi kyllä kiva ajatella, että meitsillä on joku kuudes aisti. Pitäisi vissiin myydä tämä stoori Ilta-Sanomiin!




Okei, mulla on niin hyvä kuudes aisti, että friikkailen musiikkivideoiden takia... :D

Kattelin just vanhoja kuvia mummin ja mutsin kans. Vitsi mun veli oli söpöin vauva ikinä! (sorppa Ville, mut totuus on ennemmin tai myöhemmin tultava julki). Mä olin kuulemma aikamoinen diiva ja tykkäsin koulusta ja tarhasta. Mitä haihattelua. Olin myös kuulemma iloinen lapsi. PAH! onneksi teiniangsti iski jolloin palauduin maan pinnalle.

Vitsi olis kiva nähä ittensä pienenä. Näkis millanen on alunperin ollu. Ja haluisin nähä itteni siinä teinivaiheessa, jotta voisin antaa vähän släppiä :D No mut enivei. Jotenkin uskon, että jokasella näkyy parhaiten se oma oikea persoona lapsena. Sillon ei ole vielä sisäistä ympäristöään tarpeeks ottaakseen vaikutteita muista. Ehkä sen takia mulle lapsuuden muistot on niin tärkeitä, koska niissä näen maailman mun omilla silmillä, en näiden monien kerroksien läpi. Ja oli tosi siistiä hyppiä lätäköissä ja leikkiä metsissä. Enää sitä ei kuitenkaan voi tehdä.

Mulla oli tosi hyvä lapsuus. Kiitos

Haluisko kukaan tarjota mulle hierontaa? niskat on niin jumissa, että sattuu kun käännän päätä vasemmalle

Olen nyt selvittänyt kuvatytön mysteerin ja selvisin tästä seikkailusta vahvempana kuin koskaan. On sellainen olo, että voin katsoa Kuolemaa suoraan silmiin ja nauraa! Olen voittamaton! HAH HAH HAA!!!

Eli joo, se oli U2 ja Open Window-biisin musavideon alku. kiitti aamufriikkailuista senkin semi-irlantilaiset!

edit: U2 ja Window in the Skies http://www.youtube.com/watch?v=VskbxuehP3I

Mulle kävi se pikku tyttö telkkarissa TAAS! tosin alan epäilee, että se onkin U2:sen musiikkivideon alku :D Tai ehkä pitäis vaan suoraan tilata terapiatädiltä aika...

En ole täällä. Olen kaukana. Et voi löytää minua. En halua tulla löydetyksi

bädänänänänä dädänänänänänääää BÄTMÄÄÄÄÄN

Olipa friikki aamu tänään. Mä heräsin joskus ysiltä, ja pistin telkkarin tavalliseen tapaan päälle. Selailin kanavia, kattelin jotain hoopoa piirrettyä jonkin aikaa. Sitten vaihoin MTV:n päälle ja se oli menny sekasin. Koko ruutu oli musta, mutta sitten siihen rupes tulemaan valkosia suhinakuvioita. Siis semmosia verkkohäiriökuvia. Niitä tuli vähän lisää, ja niiden taakse ilmesty tyttö valkosessa mekossa. Semmosena haamukuvana. Paniikissa vaihoin äkkiä takasin piirrettykanavalle, mutta sieltä tuli jotain sporttia, joten lähin keittiöön tekemään aamupalaa. Piti oikein kunnolla nipistellä, että tajus olevansa oikeesti vielä hereillä.

Eli. Jos katoan tai mulle tapahtuu jotain, ringin pikkutyttö on tullut hakemaan mua. Ei mulla tässä muuta, hyvää loppuelämää!

Heräsin sulokkaana auringon nousuun. Nousin ylös sängystä ja kuulin miten linnut lauloivat. Äitini oli juuri keittänyt kahvia, joten se tuoksui koko talossa. Olin innoissani, sillä tänään tulisin näkemään rakkaat ystäväni. Laitoin puhtaat ja raikkaalta tuoksuvat vaatteet päälleni ja menin keittiöön syömään tuoretta leipää.

Tänään, rakkaat ystäväni, on hyvä päivä.