Varastettui sanoja olis kiva syytää.
Oisko joku muu, joka vois olla syypää?
Olisko joku, joka olis hyväks mulle,
eikä hyväksi kelleen muulle kellä on tunteet, eikä mielen ruhjeet.
Välillä asioista syntyy mielialapainetta.
Voisko joku mutki hyväksyy? "Ei oo aihetta".
Mieli pikimusta ja verhot kiinni huomenna,
jos Jumala on olemassa onks se hyvien puolella?
Värikkäät ajatukset, värikäs tunnevamma,
niiden summan aiheuttamana tätä ahdistusta kannan.
Jos ei saada käyttää tunteitamme siten ku me halutaan,
me pikkuhiljaa valutaan loitommaksi loistosta.
Ei puhettakaan voitosta, me hävitään ja kadotaan,
me kadotukseen valutaan, mutta pakko koittaa voittaa
pelot jos siltä tuntuu.
Kyllä tiiät, että ihmiset muuttuu.