Acid nyökkäsi kuullessaan toisen nimen.
"Musta tuntuu että mä olen eksynyt väärään huoneeseen", hän mutisi. "Tarkemmin sanottuna väärään rakennukseen ja kaupunkiin,jos tätä nyt kaupungiksi voi sanoa." He olivat matkalla koululle ajaneet kylän läpi. Acid epäili, että Ray, häntä saattamaan lähetetty nuorisokodin hoitaja, oli tehnyt sen ihan vain kääntääkseen veistä haavassa. Mies oli tiennyt varsin hyvin, miten paljon poika oli nauttinut suuren kaupungin yöelämästä, silloinkin kun siihen oli kuulunut vain syrjäkujilla harhailua ilman sen kummempaa juhlintaa.
"Mistä hyvästä sut on tänne lukittu?" Acid kysyi, samalla kun kaivoi laukustaan parin kuluneita lenkkareita ja heitti ne kaappiin. Hän rojahti takaisin sängylle istumaan, ja nojasi kyynärpäänsä polviin. "Kleptomaani?" hän kysyi ja kohotti toista kulmaansa. Harmaiden silmien katse oli rauhallinen, muttei jättänyt toista hetkeksikään. "Tuhopolttaja? Itsemurhariski? Kantelija, mielistelijä, muu kiusankappale?" Hän ei kysynyt sitä erityisen epäkohteliaasti. Oli vain parempi tietää heti, joutuisiko pelkäämään itsensä ja omaisuutensa puolesta. Tämähän oli kuitenkin ongelmanuorille tarkoitettu koulu.