olen viimeisen viikon ajan mennyt aikaisintaan kahdelta yöllä nukkumaan ja herännyt aikaisintaan kahdeltatoista.
nyt istun kahvipöydässä ja tuijotan seinää. ikinä ei ole olo tuntunut näin epätodelliselta! ihan uskomatonta. ihimiset kulkevat ohi ja hymyillen toivottavat hyvää uutta vuotta ja minun katse ja vastaus, iloinen "samoin!" , tulevat noin 10 sekunttia liian myöhään. tämä on niikuin olisi kännissä selvinpäin. (WAU!)
ja eikuin räpistelemään epätodellisuuden niinkuin valas viidakkoon
nim. ala-asteen lomista nautTINUT