IRC-Galleria

Muistan kun vielä oli kerran maailmassain pieni valon pilkahdus, oljenkorsi johon takertua, kaikki se mennyt on, pimeys nyt täällä on ei oksaa mihin tarttua, ei pelastusta elämässä, voi kumpa voisin edes hetken palata ajassa taaksepäin asioita muuttaa haluaisin

ulvoen vuoren jyrkänteeltä huudan saatanalta totuutta, voiko siihenkään totuuteen paholaisen uskoa vai myrkyttääkö se mieltä enemmän, helvettiin vie mukanaan.

Kun mieli mustaksi muuttuu, kuoleman varjot ylleen nousee, eikä enää mitään missä valon nähdä vois, yritän aina vain, mutta joskus se vain loppuu, alat hautautumaan syvemmälle, pelkkä kuori jäljellä, toivon pientä pilkahdusta muuta pyydä en

ulvoen vuoren jyrkänteeltä huudan saatanalta totuutta, voiko siihenkään totuuteen paholaisen uskoa vai myrkyttääkö se mieltä enemmän, helvettiin vie mukanaan.

vaikka jälleen kerran ympärillein katson niin tuttua pitäis näkyä mutta kaik muuttunut on tuttu ei on outouteen vaihtunut, mikään ei tunnu enää samalta kuin ennen, kaiken vuoksi minkä takia elää halusin sen menetin, pyydän anna anteeksi

ulvoen vuoren jyrkänteeltä huudan saatanalta totuutta, voiko siihenkään totuuteen paholaisen uskoa vai myrkyttääkö se mieltä enemmän, helvettiin vie mukanaan.