ollaa kuljettuu polkuu, oltu mis oltu,
ja sä oot aina ollut ku mulle luotu.
tulkoon vastaan huoli ku huoli,
mä pidän sun puolii, sä pidät mun puolii.
ne kysyi mikä on tärkeintä mun elämässä,
vastasin iisist: ”no tämä nainen tässä”.
voin kaiken kertoo ja mikä ei vedä vertoi,
ku on nainen johon luottaa ja näit kertoi
ei voi laskee sormil, vaiks kuulostaa kornilt,
oon löytänyt sen oikeen, oon taivaan portil.
oon sekasin onnesta, se johtuu susta,
kiitollinen siit, tää onni ei oo kusetusta.
miten joku tarina alkaa näin täydellisesti,
ja loppuu vast ku kuolema mut käsiinsä etsii.
mä tunnen sen, nyt en oo ohi astunut,
vaa voin kertoo, mä oon rakastunut.