IRC-Galleria

mimpulainen

Blogimerkintä

-

289.Torstai 16.02.2012 23:41

Seisot huoneessa ihmisten seassa. He eivät tiedä mikä vaara heitä odottaa ja yrität varoittaa heitä. Se ei auta. Heitä ei kiinnosta ja ajaudut pian paniikin valtaan. Et tiedä mitä tehdä. Kätesi alkavat täristä ja kylmä tuskan hiki kutittelee niskaasi. Haistatat paskat muille ja avaat oven lähteäksesi. Saavut lastenhuoneeseen. Seinät ovat siniset ja seinillä roikkuu nalletauluja ja nurkassa on vaalea yksinäinen pinnasänky. Toisella seinustalla on värikäs lipasto. Sellainen missä on eriväriset vetonupit. Seisot keskellä huonetta, pienen pyöreän ja vihreän maton päällä. Ihmettelet hetken huonetta, mutta pian kauhuissasi käännyt katsomaan ystäviäsi toisessa huoneessa. Vaaleanruskea ovi pamahtaa kiinni. Et saa sitä auki. Kurkkuusi muodostuu pieni kähisevä pallo ja hengitys vaikeutuu. Katsot itseäsi nopeasti kokovartalopeilistä toisen oven pielessä. Jokin tumma hahmo vilahtaa takaasi ja kätesi puristuvat nyrkkiin ja kurkkuasi kuivaa. Pelkäät todella paljon. Tunnet miten jokin kylmä ja pistelevä koskettaa kättäsi ja niskaasi. Huudat ja kyyneleet valuvat pitkin poskiasi ja lähdet juoksuun ulos huoneesta. Sen jälkeen seuraa olohuone, joka on modernisti sisustettu vaalealla ja mustalla. Et jää ihastelemaan sitä, jokin nimittäin seuraa sinua. Silmissäsi sumenee. Pelkäät kuollaksesi sitä kosketusta. Päässäsi kohisee kun löydät lasisen oven josta juokset ulos. Alas talosta tielle ja kun käännyt katsomaan taloa, jokin maalari tuijottaa sinua ikkunasta pensseli kädessään. Hänellä on mustat sekaiset hiukset ja valkoinen essu suojanaan, essussa on vihreää ja punaista väriä sotkeutuneena. Hänellä on vasemmassa kädessään pensseli ja oikeassa kädessään saha. Hän katsoo sinua hehkuvin punaisin silmin jonka jälkeen lähtee perääsi. Yrität juosta, juokset ja rukoilet samaan aikaan armahdusta jumalalta. Maalari saa sinut kiinni. Tarraa käsillään kurkkuusi ja kaataa sinut maahan. Tiedät jo että tulet kuolemaan joten rauhoitut odottamaan. Kuitenkin kuiskaat pienen hennon pyynnön
"älä satuta minua.."
Et usko sen edes auttavan. Huomaat kuinka housusi revitään jalasta ja mies tarraa polveesi kiinni alkaa sahata jalkaasi. SE kipu. se kipu joka nousee reittäsi ylös, sydämen yli päähäsi. Se saa olosi jyskyttämään. Se on aivan kamalaa. Pian hän sahaa toisenkin jalan. Näet tumman ja lämpöisen veren virtaavan maahan. Itket, huudat ja yrität räpiköidä eteenpäin onnistumatta. Näet ystäväsi nauramassa toisessa talossa. Yrität tavoittaa heidät, mutta pian silmissäsi sumenee ja sumenee ja pian sinut valtaa lämpö ja turvallisuuden tunne, johon kuitenkin iskee vielä ne veriset silmät....


musta on tulossa hullu

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.