tahtois uskoa,
elää uudestaan,
päivät jolloin on
mennyt kaikki kohdallaan.
Unohtaa virheet,
korjata ne.
Katsoo uudestaan
miten hymyiltiin me.
Vuoristoradaksi sitä kutsuttiin,
siksi meidän suhdetta nimitettiin.
Oli hetkiä milloin aina uudestaan rakastuttiin.
Tehtiin virheitä,
kummatkin.
Anteeks annettiin,
ja taas huolta toisista pidettiin.
Sitten tuli aika,
milloin suuremmat alamäet kohdattiin,
jarrut ei toiminut,
me vaan alas vajottiin.
Silmät aukes,
huomattiin.
Oltiin menty toisiin suuntiin.
Kasvettiin ja tajuttiin
että itku kurkussa
hyvästit jätettiin.
tahtois uskoa,
elää uudestaan,
päivät jolloin on
mennyt kaikki kohdallaan.
Unohtaa virheet,
korjata ne.
Katsoo uudestaan
miten hymyiltiin me.
Nyt kun katson huoneen seinään,
muistan miten hieroit mun selkää.
Kyyneleet muistuttaa,
elettiin vain unelmaa.