IRC-Galleria

mä en saatana jaksa soittaa enää.
soittakootte itse jos on asiaa.

oli muuten ihan saatanan lapsellista.

toinen päivä on huono,
toinen taas hyvä.
huominen on aina entinen
kun mennään eteenpäin,
aina uudelleen.

kaikki kestää,
kaikki jaksaa.
hyvät ja pahat ajat,
ne vaan kantaa.

kaikesta selvitään,
kaikki ne koetaan,
ja joka rypyn alta,
sileys alkaa.

oot mulle se unelma,
jota en oikeastaan jaksaisi katsella,
mutta ajattelen koko ajan,
ja alan udella

mitä tää kaikki haluu todistaa ?
senkö että on liikaa rakastaa?
onko mulle hankala avautua,
vai auvaudunko minä niin,
ettei mua haluta tuntea ?

Jokainen vastaan tuleva
ongelma on mun oma.
Sitä ei tarvitse pitkin kyliä puhua.
on helppoa hypätä eteenpäin,
mutta vaikea kiivetä
takaisin ylöspäin.

nyt kun pitäisi kaikki unohtaa,
uudelta pöydältä tehtävät suorittaa,
tulee kaipaus,niin kipeä,
niin kostava,
olisi hienoa jos olisi joku turvana.

ei kukaan enää ymmärrä mitä tarkoitan,
mutta sen sanon että en enää jaksa.
olo on kuin tyhjällä tölkillä,
sisältö on pois,
ja pelkkä kuori jäljellä.

kerran, silloin joskus,
katsoit silmiin
ja rakastit.
myös silloin joskus,
otit syliin ja halasit,
ei ollut paha olla.

mutta sitten,
hetki vain,
ja tiesi oli toinen.
huomasin ja toivoin
että hävisin,
mutta en onnistunut,
siksi sinäkin
olet nyt vieras.

ei enää tervehditä,
ei enää soitella.
koskaan ei enää
samassa paikassa olla.

jos joskus silti
pakolla nähtäisiin,
olisit vieras,
ja antaisin sun olla.

tässä ja nyt,
ei missään muualla.
koskaan olla,
en tahtoisi taaempana.
sinä edessä,
minä takana.
suojelen sinua maailmalta.

muistatko sen ?

kun olin pieni,
juoksin perässäsi ja huusin.

muistatko sen ?

väsymyksen,
mikä sai minut aina enemmän sekaisin.

muistatko sen ?

kun istuit hiljaa vieressäni,
kunnes nukahdin.

muistatko sen ?

minä muistan,
ja olen onnellinen.

siksi että äitini on niin kultainen

(= Äitienpäivä runo <3)

en ymmärrä suhdettasi toiseen naiseen,
väärältä tuntuu kun sitä mietinkin,
mitä kaikkea teet,
ja hän ymmärtää.
näit minutkin,
ja oltiin niinkuin ennenkin.
ajattelin naista toista,
enkä tiennyt enää mitä sanoa.

ei pysty saavuttamaan,
sitä joka kaukana heiluttaa.
olet siellä, minä täällä.
en tiedä teenkö väärin,
tämän päivän mieli vaeltaa.

olit siinä vieressä,
pelkäsin koskea,
silti niin lähellä.
kun käännyin,
otit kiinni ja syleilit.

olit minulle kuin pelastava enkeli.

halusin sinut viereeni,
odotin tunteja,
aivan hiljaa,
vain siksi että saisin koskettaa,
nukkuvaa luojan luomaa.

pelkäsin,
olen kauhuissani vieläkin.
olet ollut ennenkin näin mielessäni,
mutta silloin en tiennyt,
kuinka paljon sinua halusin.