Mut oliko söpöä kun torstaina näin Jamia, oli samana päivänä käyny leikkauksessa ja oli just heränny nukutuksesta, hää nyyhkytteli takakontissa ja oli et WTF?! ni menin ja silittelin parkaa otsasta ja silmien välistä, sanoin et "ei hätää, äiti tässä" ni Jami alko heiluttaa häntää ja ilme oli niiin <3 et äitihän se siinä :,) Ja katto mua silmiin ja oli ihan että kato mitä mulle kävi kun olin vähän höntti, paijaa mua ja pidä hyvänä kun koskee.
Ai että tekee pahaa nähdä rakas koiruus siinä kunnossa. Kyllä Jami siitä kuntoutuu ajan kanssa, mut nää pari viikkoo on toipumisen kannalta kriittiset. Iskä oli äänttäny Jamin tuskanhuutoja kännykällä (siis joita se oli huutanu lähes tauotta miltei 2 vrk), ette usko että meinasin parahtaa itkemään!! :,( Ja kaiken huipuksi tekijä oli jättäny Jamin "heitteille" ja paennu paikalta. Vittu mitä porukkaa!!
Joo, tää tuore rouva suuntaa nyt nukkumaan ja sit aamul alkaa pakkaamaan Simpeleelle lähtöä varten..