IRC-Galleria

Tää kuumuus tappaa sekä miut että tuon mustan pitkulan. Syksyyyy... Tahdon syksyn. Ahdistaa kamalasti. Tällä hetkellä päälimmäisenä juttu joka kuulostaa varmaan typerältä mutta miulle se on iso asia. Sorruin ostamaan suklaata.. Perkele. Ja ahdistaa se kaikki mitä tänään tapahtui. Ja olen huolissani eräästä asiasta. Ystävästä. Ja olen ihan paniikissa. Ja syy siihen on oikeasti iso asia mistä ei voi kellekään puhua enkä usko että ketään edes kiinnostaisi kuunnella. Paitsi on yksi onneksi jolle olen voinut puhua. Räjähdän kohta. En ole varma räjähdänko fyysisesti vai henkisesti.

Ja erehdyin katsomaan vaimot vaihtoon-ohjelmaan ja tuo toinen vaimo ja sen mies on ihan sairaita. Etenkin tuo vaimo. Sen mielestä kaikkien naisten tulee kohdella miestään kuin jumalaa. Se oikeasti riisuu siltä snobi-mieheltään kengät jalasta kun ukko tulee kotiin! Ja se on vielä pientä. Onneksi elän miehetöntä elämää. Tosin luojan kiitos kaikki miehet ei ole tollasia mulkkuja kuin tossa ohjelmassa. Se nainen pukeutuu parhaimpiinsa ja meikkaa ittensä juhla-kuntoon vain tarjoillakseen miehelleen iltapalaa. Tuo ei ole tervettä, ei ollenkaan.

Tää päivä on ollut kauhea. Olen kuoleman väsynyt, jos olen hetkenkin tekemättä jotain, sammun. Tätä on jatkunut jo kohta viikon. Ja on niin huono olo etten pysty syömään mitään, jäätee pysyy sisällä. Nyt vaan iski tuo suklaahimo mikä ärsyttää suunnattomasti. Ja olen jotenkin yliherkkä, pikkuasiatkin itkettää. Johtuneeko kuumuudesta, en tiedä.

Törmäsin tänään taas tuttuuni jolla on viikon ikäinen vauva. Olen ihan rakastunut siihen nyyttiin, varmaankin kaunein pikkukäärö jonka olen nähnyt. Pipsa haluaisi sen itselleen, se kun rakastaa vauvoja. Ei uskoisi että tuo dynamiitti-durasellpupu osaa olla niin varovainen ja huolehtiva pienen ihmisen seurassa. Sen äidinvaistot kai herää :D Harmi etten voi teetättää iipulla pentuja, se olisi tosi hyvä äiti.