Mitä sitten kun unelmat palaa tuhkaksi, kaikki mitä toinen tekee koituukin vaan uhkaksi
Kauniit sanat sanotaan enää vaan tavan vuoksi, ja toisen käytös kyllästyttää niinku pakko ruotsi
Ja monet kerrat sanottiin mitä ei tarkotettu ja tunteet oli sillon jo kokonaan kadotettu
Ei meitä varotettu kuinka helppoo onkaan tämä rakkaus särkeä vajota pohjaan
Tiesin ettei eteenpäin tää tie enää vie yhtään
Mut kaikest huolimatta koitin sua vielä miellyttää
En tiennytkää et se vaan asioita pahensi
Olis ollu vaa molemmille parempi jos oltas myönnetty totuus muttei se iisii oo
Ku kavereilla meidän suhteest eri visio
Mä luotin että muuttuisit kai, pidit mua pellenä
Häpesin vaa kertoo tästä yhtään kellekkää<3