Sunkaa voi olla sohval,
mä selitän tuntitolkul ja sä tajuut joka kohdan.
Tää on jotenki niin tuttu tunne,
sä kuulut mulle, oot enemmän ku tuttu mulle.
Sä oot mun elämälle lohtu,
elämälle kohtu, oikee onnen potku.
Sä oot periny ne geenit,
mitkä sai mut lopettamaan lätkätreenit.
Sun seuras ei silmään suru tuu,
sut on veistetty ja vuoltu sellasest sukupuust.