IRC-Galleria

En ole miettinyt tätä ennen, mutta nyt tulin sitä ajatelleekseni... elämä on perseestä. Tajusin sen eilen, kun juttelin hyvän ystävän kanssa ja hän kertoi minulle kamalan uutisen... ajatelin miksi, miksi elämä tekee näin.... ei ihmisiä voi kiduttaa/satuttaa kamalilla asioilla, ei siitä selviä se jättäää pakosti pienen haavan sydämmiime, mutta silti sitä tapahtuu koko ajan .... en vain kestä, mutta eteenpäiin on vain mentävä ja siihen autaa vain ystävien tuki ja turva... onneki omistan mnta hyvää ystävää, jotka saivat minut rauhoittumaan... olen kiitollinen kahdelle ihanalle ihmiselle bestiksilleni :) kiitos että olette olemassa...