Olen hukassa ilman sinua,
olen hukassa sinun kanssasi,
olen hukassa,
mitä ikinä sitten teenkään.
Ajelehdin vailla määränpäätä,
ajelehdin ilman tarkoistusta,
ilman syytä.
En löydä satamaa,
johon voisi jäädä.
En löydä tietä,
jota seurata.
Maailma nauraa vasten kasvojani,
se kulkee ylitseni,
jättäen minut kartaltaan,
pyyhkien minut maailmastaan.
Odotan ja kaipaan,
juoksen ja itken,
pysähdyn ja huomaan,
olevani siellä,
mistä lähdinkin.
Nauran ja hymyilen,
elän ja ajattelen,
peitän tunteeni ja valehtelen,
ja huomaan yhä olevani itseni,
tietämättä oikeastaan
kuka olen.
En löydä ulos vankilastani,
en löydä reittiä oikeaa labyrintistäni.
Olen kadottanut tienviittani.