Tänään tulin siis vihdoin ja viimein kotiin. Olin iskällä ja viimeiset 2 ja puoli päivää olen ollut varkkarileirillä eli varhaisnuorten leirillä. Olin siis isosena siellä. Siellä oli tosi hauskaa ja lapset olivat kaikki ihania, mutta nyt kyl väsyttää kans. Uitiin, saunottiin, leikittiin, laulettiin, pelattiin, pidettiin vain hauskaa ja ennen kaikkea syötiin! No mä innostuin iha lapsen lailla askartelusta, kun tehtiin omat peilit ja koristettiin ne melkein millä vaan. Mä laitoin simpukoita, hiekkaa, kimalletta, tähtiä ja meritähden. Ja tänään huovutimme helmiä ja teimme rannekorut niistä, jotka muistuttavat siitä, että jokainen ihminen on erilainen ja ihme. Iha huippua! Mut kyl leiri imi kaikki mehut. "Hei Mira, tuo teippii, tuo sakset, tuo kumi, hae lisää huopaa, vaihda vesi, tuo tollanen delfiini..." Siis kyllä toi alkaa väsyttää :D "Ja hei, osaaksä tehdä tällee? No ei oo reiluu, tätä sä et ainakaa osaa. Heitä mut mereen, jooko?" Ja sit jos yhtä heittää tai pyörittää ni kaikkiha sitä sit haluu. Ai että et oli rentouttavaa päästä yöllä uimaan, kun lapset oli jo nukkumassa ja saunaan. Mut kyllä sit särki jalat ja hyvä et pystys pysys. "Hei, teidän pitäis olla jo nukkumas!" "Ai mitä, päästääks me iha oikeesti nukkuu?" " No ette tietenkää, mitä te oikeen luulette?" Me kato ajateltiin et päästäis nukkuu, mut ei. Meidän piti mennä laulaa tuutulaulu lapsille ja sit pitää yöllä palaveria. Ja aikanen herätys, se onki mun mieleeni. :P Mut kyl jälkeenpäin on tosi hyvä fiilis ja erittäin onnellinen juuri nyt, kun saan istua eikä kukaan ole vetää hihasta. :P