IRC-Galleria

Ihminen joka ei ole koskaan ennen tuntenut rakkautta on kuin tulitikku.
Ei tarvita kuin pieni raapaisu, niin tikku leimahtaa palamaan voimakkaasti.

Jos tikku olisi vähänkin kostea, tuli sammuisi.
Muussa tapauksessa tuli etenisi ja palaisisi hiukan rauhallisemmin.

Jos tulelle loytää hyvän "alustan",
esim. kynttilän se palaa siinä paljon kauemmin ja vakaampana.

Jos tikkua pitää liian pitkään kädessä, polttaa sormensa ja tuli sammuu.

Rakkaus on toisen silmiin katsomista ja luottamista.
Rakkaus on hiljaa olemista ja ratkiriemukasta iloa.
Rakkaus on hymyilemistä niin paljon, että poskipäihin sattuu.

Mehän sen tiedämme sillä olimmehan joskus rakastuneita.

Saatan usein käyttää kokonaisia päiviä suremalla rakkauden puolesta, ja vihaamalla niitä, jotka sillä ratsastavat ja sitä riistävät. Rakkaus perustuu viattomuuteen ja anteliaisuuteen, ja se sirottelee kultapölyään vain niiden ylle, jotka tämän tosiasian edessä polvistuvat. Teeskentelijät se jättää tyhjiksi, vaikka ne kuinka kailottaisivat kovaan ääneen rakkauden nimeä. Rakkaus on armollinen omilleen ja armoton vihollisilleen. Sellainen se on.

Rakkautta jos mitään on aikojen saatossa yritetty omia. Sitä ovat yrittäneet tyrannit, pienet ja suuret diktaattorit. Mitä on mammona ja valta, elleivät alamaiset rakasta, kansa huuda kuorossa ylistystä ja rakkautta? Mutta joka tänään käskystä rakastaa, hän huomenna kaataa patsaan ja sylkee sille vihasta ja inhosta. Rakkautta ei voi komentaa, rakkaus täytyy ansaita.

Rakkauden nimessä on ostettu ja myyty, lyöty, ryövätty ja raiskattu. Kuka osaisi laskea montako sellaista ruumista maan povessa maatuu, jotka on uhrattu rakkaudesta isänmaahan, mieheen, naiseen – miljoonissa pääkalloissa on luodinreikä merkkinä uhrautumisesta rakkauden puolesta. Onko kukaan kysynyt rakkaudelta, mitä mieltä se on? Ovatko ruoskanjäljet, haavat ja luodinreiät todella rakkauden kunniamerkkejä, suudelman sukua?

Mistään ei ole tässä maailmassa laulettu niin paljon kuin rakkaudesta. Hyvä niin. Mutta miksi se oli niin lyhyt ja kipeä, tuli nopeasti ja lähti nopeasti, ei jättänyt jälkeensä kuin tyhjyyden? Koska se rakkaus, josta laulettiin, ei ollut rakkautta, vaan rakastumista, kiiman häivähdys. Se rakkaus, josta olisi pitänyt laulaa, tuli hitaasti ja lähti hitaasti. Se ei jättänyt jälkeensä tyhjyyttä, vaan jotakin mihin mahtuu nyt enemmän.

Rakkaus ei ole sana, jota pitää liiaksi säästellä. Siinähän me suomalaiset olemme perinteisesti olleet mestariluokkaa. Mutta sitä ei myöskään voi heitellä huolettomasti ympäriinsä sen kummempia ajattelematta. Rakkauden väärinkäyttö on mielestäni murhaan verrattava rikos, sillä se vie meiltä sanoista kauneimman ja arvokkaimman. Kuinka me voimme elää, jos emme tiedä mitä tarkoitamme kun sanomme rakastavamme toisiamme? Ilman rakkautta olemme hukassa, niin kuin vähän olemmekin. Siis pitäkäämme huolta rakkauden viattomuudesta. Se on meidän elämänlankamme.

Rakkaus on yhteistä omaisuutta. Se ei ole kenenkään oma. Siksi sitä on jatkuvasti kierrätettävä, ojennettava kädestä käteen. Ahneet tunnistaa siitä, että ne väittävät rakkautta omakseen, omaksi keksinnökseen, ja vaativat siitä maksua muilta. Siksi rakkaus ei koskaan edes hipaise ahneita, ei suo katseen puolikastakaan. Rakkaus on armoton.

Rakkaus on vaativa brändi: se hylkii vääryyttä, viekkautta ja valhetta. Rakkaus on siitä hankala matkakumppani, että sitä ei voi pettää kertaakaan saamatta elämänpituista arpea. Mutta mittana se on mainio missä tahansa kulkeekin ja mitä tekeekin: Rakkautensa kokoinen jokainen on.

MITÄ TEKISIT JOS:
1 » Tekisin itsemurhan:
2 » Sanoisin pitäväni sinusta:
3 » Pussaisin sinua:
4 » Asuisin naapurissasi:
5 » Alottaisin tupakoinnin:
6 » Varastaisin jotakin:
7 » Joutuisin sairaalaan:
8 » Karkaisin kotoa:
9 » Joutuisin tappeluun etkä olisi paikalla:

MITÄ AJATTELET MINUN:
10 » Persoonallisuudestani:
11 » Silmistäni:
12 » Kasvoistani:
13 » Hiuksistani:
14 » Vaatteistani:
15 » Tavoistani:

ENTÄ ME?
16 » Kuka olet?
17 » Olemmeko ystäviä?
18 » Milloin ja miten tapasimme?
19 » Mitä ajattelet minusta?
20 » Mikä on miellyttävin muisto minusta?
21 » Kuinka kauan luulet meidän olevan ystäviä tai vihamiehiä?
22 » Rakastatko minua?
23 » Olenko koskaan satuttanut sinua?
24 » Halaisitko minua?
25 » Pussaisitko minua?
26 » Olemmeko läheisiä?
27 » Anna minulle lempinimi ja selitä, miksi valitsit sen.
28 » Olenko rakastettava?
29 » Kuinka kauan olet tuntenut minut?
30 » Kuvaile minua yhdellä sanalla.
31 » Mikä oli ensivaikutelmasi?
32 » Ajatteletko minusta yhä niin?
33 » Minkä luulet olevan heikkouteni?
34 » Uskotko minun menevät naimisiin?
35 » Mikä minussa tekee sinut iloiseksi?
36 » Mikä minussa tekee sinut surulliseksi?
37 » Mikä muistuttaa sinua minusta?
38 » Mitä muuttaisit minussa?
39 » Kuinka hyvin tunnet minut?
40 » Onko jotakin, jota tahtoisit kertoa minulle, muttet ole pystynyt?
41 » Uskotko, että voisin tappaa jonkun?

Elämää ei mitata ottamillamme hengenvedoilla, vaan hetkillä jolloin hengityksemme salpautuu. <3

1. kuukausi

Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempi unilauluni.

2. kuukausi

Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

3. kuukausi

Arvaa mitä äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee minut surulliseksi myös ja itken kanssasi vaikket kuulekaan minua.

4. kuukausi

Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta sitä kasvaa vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.

5. kuukausi

Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?

6. kuukausi

Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

7. kuukausi

Äiti, olen kunnossa. Olen jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua äiti?

Jokainen abortti on Yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan.

Kaiken päivää sinä jaksat yrittää,
kerta kerran jälkeen urheata esittää.
Etkö huomaa vieläkään,
että minä kaikkeni vuoksesi teen,
vaikka kaikki muu
syksyn sateisiin huuhtoutuu.

Minä seison vierelläsi sun,
vaikka sinun luovuttavan nään
niin minä jään.
Viereesi jään,
kun kyyneleet kuivuneet vain lämmittää.

Kaiken päivää,
kaiken annat ja enemmän.
Kun huomaan ettet jaksa
otat ilmeen ehjemmän
enemmän tai vähemmän.
Etkö huomaa, et jää yksin kuitenkaan.
Vihollista vastaan
minä suojatulta pystyn antamaan.

Minä seison...
Vaikka sävelmäsi ei jäisikään elämään.

Minä seison vierelläsi sun,
vaikka maailma hukkuisi hulluuteen.
Vaikka sunnuntain pois pyyhkisit kalenteristain
seison vierelläsi aina vaan.

Katsele kuva-albumiani ja valitse sieltä yksi parhain/hauskin/kaunein kuva joka on
mielestäsi ylitse muiden tai vaan paras. Siis vain yksi kuva ja linkitä se päiväkirjaani.

Sen jälkeen lisää tämä omaan päiväkirjaasi ja katso, mistä kuvasta muut pitävät eniten.

Elämää ei mitata ottamillamme hengenvedoilla, vaan hetkillä, joina hengityksemme salpaantuu. <3<3<3

"Jos kuolisin jäisikö kukaan kaipaamaan? Huomaisiko kukaan, että olen poissa? Vai jatkaisivatko he elämäänsä niinkuin ennenkin? Muistaisivatko he edes kuka olin?"


Olenko sinulle tärkeä henkilö? Jos olen kirjoita minulle kommentti ja kerro, millaista olisi elämä kuolemani jälkeen. Huomaisitko minun olevan poissa?

Tänään tulin siis vihdoin ja viimein kotiin. Olin iskällä ja viimeiset 2 ja puoli päivää olen ollut varkkarileirillä eli varhaisnuorten leirillä. Olin siis isosena siellä. Siellä oli tosi hauskaa ja lapset olivat kaikki ihania, mutta nyt kyl väsyttää kans. Uitiin, saunottiin, leikittiin, laulettiin, pelattiin, pidettiin vain hauskaa ja ennen kaikkea syötiin! No mä innostuin iha lapsen lailla askartelusta, kun tehtiin omat peilit ja koristettiin ne melkein millä vaan. Mä laitoin simpukoita, hiekkaa, kimalletta, tähtiä ja meritähden. Ja tänään huovutimme helmiä ja teimme rannekorut niistä, jotka muistuttavat siitä, että jokainen ihminen on erilainen ja ihme. Iha huippua! Mut kyl leiri imi kaikki mehut. "Hei Mira, tuo teippii, tuo sakset, tuo kumi, hae lisää huopaa, vaihda vesi, tuo tollanen delfiini..." Siis kyllä toi alkaa väsyttää :D "Ja hei, osaaksä tehdä tällee? No ei oo reiluu, tätä sä et ainakaa osaa. Heitä mut mereen, jooko?" Ja sit jos yhtä heittää tai pyörittää ni kaikkiha sitä sit haluu. Ai että et oli rentouttavaa päästä yöllä uimaan, kun lapset oli jo nukkumassa ja saunaan. Mut kyllä sit särki jalat ja hyvä et pystys pysys. "Hei, teidän pitäis olla jo nukkumas!" "Ai mitä, päästääks me iha oikeesti nukkuu?" " No ette tietenkää, mitä te oikeen luulette?" Me kato ajateltiin et päästäis nukkuu, mut ei. Meidän piti mennä laulaa tuutulaulu lapsille ja sit pitää yöllä palaveria. Ja aikanen herätys, se onki mun mieleeni. :P Mut kyl jälkeenpäin on tosi hyvä fiilis ja erittäin onnellinen juuri nyt, kun saan istua eikä kukaan ole vetää hihasta. :P