kun kerran lankesin
en enää koskaan noussut ylös
suljin silmäni ja koko maailma pyöri
linnunrataa, silmissä vain mustaa
näin vihreitä miehiä
sateenkaaren värisiä sieniä
ei kerta opettanut
en koskaan lopettanut
kirkas valo silmissä
taas tänään lensin pilvissä
tunsin piston kädessä
tai nielin pyöreät alas
kurkusta
en koskaan ajatellut
mitä menetin
nyt jälkikäteen huomasin
viisi vuotta tuhlasin
rahaa
ystävyyttä
terveyttä
ihmismielisyyttä
kaikki tämä syyttä
nyt kaikki on mennyttä